TML / Opinnot / Ohjeita
in English
Opinnot - Ohjeita
Lähteiden käyttö ja lähdeluettelon rakentaminen
Kirjoitettaessa julkaisua, esseetä tai mitä tahansa muuta raporttia, käytetään yleensä apuna aikaisemmin jollain tavalla julkaistua tietoa. Tieto voi olla tekijän itse aikaisemmin julkaisemaa, mutta yleensä tieto on jonkun muun julkaisemaa. Aikaisemmin julkaistu tieto voi olla muutakin kuin kuvaus jostain asiasta. Myös esimerkiksi tietokoneohjelman lähdekoodiin tulee viitata, jos lähdekoodia (joka on julkaistu ja jonka käyttö sallitaan) käyttää omassa ohjelmassaan. Viittaamalla annetaan "kunnia sille, jolle kunnia kuuluu".
Teknillisen korkeakoulun kirjasto järjestää kursseja Tieteellisen tiedon hausta, ja kurssi on pakollinen mm. Tietotekniikan koulutusohjelman opiskelijoille. Kursseilla opetetaan tiedonhaun lisäksi, kuinka löydettyyn tietoon viitataan ja miten valita hyviä lähteitä. Kurssin sivuilla on hyviä tietoiskuja aiheista.
Tiedonlähteiden valinta
Viitattavana lähteenä pyritään käyttämään sitä lähdettä, jossa tieto esitellään ensimmäisen kerran. Esimerkiksi kerrottaessa jostain protokollasta, käytetään lähteenä sitä standardia, jossa protokolla määritellään (eikä esimerkiksi toisen opiskelijan aiheesta kirjoittamaa koostetta tai oppikirjaa, mikäli ko. standardi on saatavilla). TKK:n kirjaston kurssilla on hyvä ohje tiedonlähteiden arvioinnista. Hyvän tavan mukaan viitataan vain sellaisiin teksteihin, joita on itse lukenut. Jos on tarpeen viitata teokseen, johon on vain viite toisessa tekstissä, mutta jota ei ole saatavilla, viitataan saatavilla olevaan tekstiin (esim. englanniksi "see [23] and the references therein").
Tiedonlähteiden käyttö
Viittaamiseen kuuluu kaksi asiaa. Ensimmäinen on lähteen merkitseminen, eli tekstissä "kerrotaan", mikä asia tai idea on jostain muualta peräisin ja mistä alkuperäinen tieto löytyy. Toinen asia on lähdeluettelon laatiminen. Seuraavassa näistä hieman tarkemmin.
Viittaaminen
Kun lähteet on valittu, niihin viitataan kirjoituksessa merkitsemällä lähde jollain systemaattisella tavalla siihen kohtaan omaa tekstiä, jossa lähdettä on käytetty. Tapoja tähän on monia (nimi ja vuosi -järjestelmä, aakkos-numero-järjestelmä ja viitteet järjestyksessä -järjestelmä). Tietotekniikan alalla usein käytetty tapa on laittaa hakasuluissa numero viitettä merkitsemään (aakkos-numero-järjestelmän tapaan). Toisena esimerkkinä on tapa laittaa tekijän sukunimi ja julkaisun sivunumero sulkeissa oman tekstin joukkoon. Varsinainen tarkempi tieto lähteestä kirjoitetaan lähdeluetteloon.
Jos kirjoituksessaan lainaa suoraan tekstiä, teksti sijoitetaan lainausmerkkien sisään ja tekstin lähde mainitaan valitun viittaustyylin mukaan. Yleensä muualla jo mainittu tieto kirjoitetaan omin sanoin, jolloin lähde mainitaan samalla tavalla valitun viittaustyylin mukaan. (Usein vaaditaan kirjoittamaan asiat itse omin sanoin, jotta opettaja voi varmistua siitä, että asia on ymmärretty eikä vain toistettu. Liian paljon suoraan lainattua tekstiä voi johtaa tehtävän hylkäämiseen, vaikka viittaukset olisivatkin oikein tehtyjä, koska tällainen työ ei välttämättä osoita ymmärtämistä). Sivunumerot eivät ole välttämättömiä, mutta ne saattavat oheisen esimerkin tavoin käytettyinä selkeyttää tiedon alkuperää:
Kuten Douglas Adams toteaa, "Linnunradan Käsikirja Liftareille on todella merkittävä kirja. [...] Sen tiedot perustuvat lukemattomien matkaajien ja tutkijoiden työhön."[1, s. 77]. ... Käsikirjan mukaan vastaus "suureen kysymykseen Elämästä, Kaikkeudesta ja Kaikesta Muusta Sellaisesta" on neljäkymmentäkaksi[1, s. 174]. Voimme siis päätellä, että...
Lähdeluettelo
Kirjoituksessa käytetyistä lähteistä laaditaan lähdeluettelo
yleensä kirjoituksen loppuun. Lähdeluetteloon merkitään vain ne
julkaisut, joihin tekstissä viitataan. Muut voi halutessaan laittaa
jonkinlaiseen lisätietoja-kohtaan. Eri tavoilla julkaistusta
aineistosta tiedot merkitään hieman eri tavoilla lähdeluetteloon.
Kirjaston tietoiskuista yksi on lähdeluettelon
laatimisesta sisältäen esimerkkejä erilaisiin lähteisiin
viittaamisesta. Esimerkiksi kirjaviite lähdeluettelossa:
[1] Douglas Adams. 1979. Linnunradan käsikirja liftareille. 3. p.
Juva. WSOY. 207 s.. 951-0-15825-9.
Kirjallisuusviitteen tarkoituksena on tunnistaa tai paikantaa julkaisu, johon kirjoituksessa on viitattu. Verkkojulkaisuihin viitataan periaatteessa samalla tavalla kuin perinteisiin julkaisuihin, mutta lisäksi viitteeseen yleensä merkitään päivä, jolloin lähdettä on käytetty (verkkojulkaisut kun eivät välttämättä aina löydy samasta URLista). Kirjasto on laatinut oman tietoiskun elektronisten dokumenttien merkitsemisestä lähdeluetteloon. Varsinkin verkkojulkaisuihin viitatessa on syytä pitää mielessä tiedonlähteen arviointi ja varmistua lähteen laadukkuudesta.
Lisätietoja
- TKK:n kirjasto, erityisesti tietoiskut
- Tutkimuseettisen neuvottelukunnan opas Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsittely
Tämän sivun sisällöstä vastaavat TML:n peruskurssien assarit, e-mail: perus@tml.hut.fi.
Sivua on viimeksi päivitetty 16.1.2008.
URL: http://www.tml.tkk.fi/Opinnot/Ohjeita/lahde.html