Tietoliikennearkkitehtuurit


7. Harjoitustyö - essee

Kotisivun rakentaminen tyhjästä

6.11.1997 Risto Ranta-aho
Internet on päivän sana kommunikaatiossa. Sen arvosta ja arvostuksesta kertoo sekin, että monesti jonkun yrityksen täytyy välttämättä tehdä itselleen www-sivut, ennenkuin se voidaan ottaa vakavasti huomioon. Käytäntö on osoittanut, että ihmiset hyvin mielellään tutustuvat asioihin verkossa sen sijaan, että lähtisivät hakemaan paperisia esitteitä. Annettu infokin voi näin olla monipuolisempaa ja eksaktimpaa.

Yhä useampi ihminen haluaa itselleen Internettiin kotisivun, mutta ei tiedä asiasta tarpeeksi voidakseen ryhtyä sitä rakentamaan. Kotisivujen tekeminen ei ole mitenkään erityisen vaikeaa. Tämän dokumentin on tarkoitus valottaa hiukan asiaa.

1. Paikka kotisivulle

Internet on maailmanlaajuinen verkko, josta miltä tahansa koneelta saadaan käytettyä minkä tahansa koneen palveluja. Internetin kotisivut muodostavat yhdessä World Wide Web:in, eli www:n, jonka jakelu on eräs näistä palveluista. [1]

Verkossa kiinni olevassa koneessa on serveri, joka välittää verkonselailijoiden selausohjelmille niiden kyseisestä koneesta hakemaa tietoa. Kotisivut ovat sinällään tavallisia palvelimella olevia dokumentteja, joita kuka tahansa saa haettua mistäpäin tahansa verkkoa nähtäväkseen.

1.1 Koulut ja työpaikat

Yliopistot ja monet muut oppilaitokset - jopa enenevässä määrin peruskoulut - tarjoavat opiskelijoilleen muiden atk-palveluiden muassa paikan kotisivuille. Opiskelija voi yleensä laittaa kotisivunsa oman käyttäjätunnuksensa kotihakemistossa olevaan alihakemistoon, josta sitä saa katsottua koulun www-palvelimen osoitteella. Kotisivun käytössä olevan levytila on tällöin pois opiskelijan muusta levytilasta. Sivun ylläpitokin käy helposti, kun ollaan kuitenkin koneiden kanssa joka päivä tekemisissä.

Jos yrityksellä on oma palvelin sen sijaan, että se ostaisi itsekin palvelunsa muualta, voi työntekijöillä olla vastaavalla tavalla mahdollisuus tehdä sinne oman kotisivunsa.

1.2 Kaupalliset palveluntarjoajat

Kaupallisten palveluntarjoajien palvelimilta saa ostettua tilaa kotisivulleen. Joillakin palveluntarjoajilla kotisivutila sisältyy jo peruspakettiin sähköpostin ja verkkoyhteyden kanssa, mutta joillekin siitä täytyy maksaa erikseen. Omat sivut sijoitetaan oman käyttäjätunnuksen alle, ja niitä haetaan palveluntarjoajan www-osoitteella.

2. Sivun teko

WWW-sivu kirjoitetaan HTM-kielellä (Hyper Text Markup Language). [2] Sivu on sinänsä vain muutaman kilon tekstitiedosto, jossa on tekstinä kaikki sivun teksti sekä sivun rakennetta muotoilevia erityisiä tagejä. Voit tutustua sivujen, esimerkiksi tämän, lähdekoodiin selaimesi lähdekoodinnäyttönappulasta.

Hyvin usein sivulla on myös kuvia, joiden täytyy sijaita sivujen tavoin jollain palvelimella. Yleensä omat kuvat sijaitsevat samassa paikassa sivujen kanssa, mutta kuva voi sivujen lailla sijaita verkossa missä vain. Sivulla kerrotaan kuvan osoite sen sijaan, että sitä upotettaisiin samaan tiedostoon.

2.1 Ohjelmointia

HTML on kieli, jolla on oma kielioppinsa. [2,3] Sivujen teossa monet koodaavat ne emacsilla tai jollain muulla editorilla suoraan valmiin sivun 'ohjelmaksi'. HTML:stä on olemassa monia hyviä oppaita ja paljon selviää katsomalla muiden tekemien sivujen rakennetta.

Kieli ei ole vaikeaa. Sen perusyksikkönä on pienempikuin ja suurempikuin -merkkien sisällä oleva aloittava tagi, kauttaviivalla merkitty samanlainen lopettava tagi ja niiden välissä oleva data. Dataan voi taas tiettyjen sääntöjen mukaan kuulua tekstiä tai uusia erilaisia tageja. Esimerkiksi koko kotisivu sijoitetaan <html>...</html> tagien sisään, ja tagien <b>...</b> sisällä oleva teksti tulostuu lihavoituna. Tavalliset kirjaimet tulostuvat tavallisina kirjaimina ja <hr> tuottaa ruudulle viivan. Erilaisille tageille on mahdollisuus myös antaa tiettyjä määreitä, kuten kohdistus- ja kokotietoja.

2.2 Sivun rakentaminen editorilla

Jos ei ohjelmointi luonnistu, voi sivunsa tehdä helpommin. Siihen tarkoitukseen on olemassa editoreita, joista useimmista näkee sivunsa ulkonäön sitä tehtäessä. (WYSIWYG, eli What You See Is What You Get). Monet näistä editoreista ovat ilmais- tai shareware-ohjelmia, mutta kaupallisiakin ohjelmia löytyy. Myös jotkut browserit, kuten esimerkiksi Netscapen tietyt versiot sisältävät sivueditorin, ja joissain tekstinkäsittelyohjelmissa on konvertteri dokumentista www-sivuksi.

2.3 Sivukokonaisuuksien hallinta

Webbisivujen hallintaan on olemassa ohjelmia. Yksittäiseen kotisivuntekoon sellaista ei tarvita, mutta jos on tarkoitus rakentaa isompia kokonaisuuksia, on sellainen varteenotettava vaihtoehto yhtenäisen ja hallitun tiedon luomiseen.

3. Sivun sisältö

Sivun sisältö on kotisivuprojektissa tärkein asia. Kotisivunsa sisällölle olisi hyvä olla suunnitelma ennenkuin sitä lähtee rakentamaan, tai jos ei keksi sinne mitään laitettavaa, niin ei turhaan tee sivua. Sivu voi olla lyhyt, mutta mielellään ei keino- tai keskentekoinen.

Toiset esittelevät kotisivullaan koko elämänsä kurssien arvosanoista alkaen ja toiset ovat varovaisia, etteivät mitkään tiedot valu vääriin käsiin. Kukin saa toki laittaa sivulleen juuri niin paljon tietoa, kuin itse haluaa. Ystävien kotisivut ovat yleensä hyviä vertailupaikkoja esillä olevan tiedon järkevyydelle.

Monilla yrityksillä voi olla rajoituksia palvelimessa oleville sivuille yrityksen ulkoisen kuvan takia. Jotkut yritykset haluavat henkilöstönsä kotisivuista todella yhtenäiset ja kaikki mitä voit tehdä on täyttää valmiiseen lomakkeeseen omat tietosi.

3.1 Ylläpito

Tärkeintä on, että laitat sivullesi vain sen, mitä jaksat ylläpitää! Jos kotisivullasi on paljon tietoa jota on viimeksi päivitetty monta vuotta sitten ja joka on muuttunut monta kertaa sen jälkeen, on sivu täysin turha, ja www:n arvo informaation välityksessä alenee. Yleisten havaintojen perusteella kotisivun ulkonäöllä on tapana noin puolen vuoden välein tekijänsä silmässä vanhentua, mutta sivun sisältöönhän se ei vaikuta.

Teknillisessä korkeakoulussa järjestetään muun muassa www-sivukokonaisuuden tekoon valmentava kurssi Hypermediadokumentin laatiminen. Kurssilla käsitellään sekä ulkoasun että sisällön suunnittelua ja toteutusta. Ne ovat siis samanarvoisessa asemassa. Eräänä painopisteenä on myös suunnitella sivut alusta alkaen ylläpidettäväksi, ja dokumentoida se. Monilla muilla kouluilla on vastaavia kursseja, ja yhä enemmän erilaiset yritykset järjestävät internet-kursseja, joilla asiaa käsitellään.

Jos et halua sivua ylläpitää, älä laita sinne mitään ylläpitoa vaativaa!

3.2 Tekijänoikeusasiat

Monesti joudutaan ongelmiin tekijänoikeuksiin [4] liittyvien kysymysten kanssa. Kaikkeen sivullansa esitettävään materiaaliin tulee olla käyttöoikeudet. Hyvin usein sivulleen hankitaan verkosta materiaalia, niinkuin kuvia, mutta silloin tulisi pitää huolta, että kuvat ovat todella vapaassa levityksessä.

3.3 Yhteydet muualle

Varsinainen kotisivuverkko muodostuu juuri siitä, että yhdellä sivulla on linkkejä muihin sivuihin. Tyypillisesti sivullansa listataan linkkejä itseensä jotenkin liittyviin asioihin, kenties kavereiden sivuihin ja ennen kaikkea itseänsä kiinnostavien asioiden sivuille.

Linkeistä puhuttaessa törmätään sanaan Uniform Resource Locator, eli URL [5] joka tarkoittaa kotisivun osoitetta. URL määräytyy liikennöintitavasta (www-sivuilla http), koneen osoitteesta ja sivun polusta koneessa.

Linkit ovat ylläpidon heikoin linkki, sillä mikä tahansa sivu, jonne omalla sivullaan on linkki, voi varoittamatta poistua. Sivun ylläpitäjän tulisikin säännöllisesti tarkastaa linkkinsä, vaikka se tuntuukin usein rasittavalta.

3.4 Kokonaisuus

Älä jätä kokonaisuutta kesken. Sinun ei tietenkään tarvitse heti tehdä kaikkea, mutta suunnittele sivujen päivitys kokonaisuuksina. Keskeneräiset sivut, erityisesti siitä kissankokoisilla kirjaimilla kertovat sivut ovat ikäviä.

Esimerkiksi teknillisessä korkeakoulussa sattumanvaraisesti kotisivuja poimiessa törmää liian usein suoraan automaattisen kotisivuntekoohjelman alustamaan perussivuun, jossa lukee ohjelman täyttämät tiedot ja "Under Construction". "Kun kerran muillakin on, niin minäkin haluan", mutta ei olla jaksettu lopulta innostuakaan asiasta.

4. Sivun rakenne

4.1 HTML:n ominaisuudet

HTML:stä on olemassa monia eri versioita, [3] ja jopa eri selailimilla on omat versionsa. Jos haluaa olla varma siitä, että sivu näkyy joka paikassa, kannattaa se tutkia tarkoin, kenties käyttäen tarkoitukseen olemassa olevia kielenvalidointiohjelmia, jotka varmistavat sen, ettei sivulla ole kielioppivirheitä.

Olisi syytä pitää kuitenkin sivunsa selainriippumattomana, eli ei laittaisi ainakaan mitään tärkeää ominaisuutta sellaiseksi, ettei sitä voisi rajoittuneimmilla selaimilla katsoa. (Esimerkiksi kuvat eivät näy tekstipäättellä ja vanhemmat selaimet eivät osaa taulukoita). Selvähän on, että kaikki ei näytä välttämättä aina hyvältä, mutta kaiken tärkeän tulisi silti selvitä.

4.2 Ulkonäkö

Kannattaa pitää huoli siitä, että visuaalisesti sivu on luettava. Usein sivulle laitetaan hauska taustakuva, mutta valitettavasti sen päällä oleva teksti ei enää erotukkaan taustasta. Taustakuvan voi toki laittaa, mutta sen tulisi olla tekstin väriin nähden joko tummalle tekstille vaalea tai vaalealle tekstille tumma. Monilla on myös tapana keksiä muita mielestään hauskoja ominaisuuksia, mutta jotka oikeasti vain rasittavat sivun katsomista.

Kuvien koon kanssa täytyy olla varovainen. Kuvaformaattia (GIF, JPEG), värien määrää ja kuvan kokoa (sekä pikseleissä, että kilotavuissa) kannattaa miettiä, että sivu latautuisi kaikilla yhteyksillä suht nopeasti, sillä välttämättä kaikki eivät jaksa odottaa pitkiä turhia latausaikoja.

Liian suurta palaa ei kannata haukata kerralla. Monet virheet syntyvät siksi, että halutaan tehdä jotain, mitä ei oikeastaan osatakaan.

4.3 Jännät vimpaimet

Kotisivulleen voi halutessaan laittaa gif-animaatioita, eli pieniä kuvaesityksiä. Niitä on helppo tehdä itse tarkoitukseen olevilla ohjelmilla, ja niitä on myöskin verkossa tarjolla käytettäväksi.

Java [6] on päivän sana www-maailmassa. Java on C:n sukuinen hiukan C++:n kaltainen olio-ohjelmointikieli, jolla voi saada kotisivullensa käytännössä mitä vain. Javan tuoma funktionalisuus on pelkkää plussaa, mutta vielä toistaiseksi ei kannata luottaa siihen, että kaikki saisivat Javaa selaimessaan katseltua.

CGI-binäärit ovat eräs tapa tuoda toiminnalisuutta sivuilleen. Ne ovat palvelimessa ajettavia ohjelmia, jotka yleensä tuottavat niille syötetyllä tiedolla joko uuden sivun ruutuun (kuten haun tietokannasta) tai sitten tekevät jotain aivan muuta, niinkuin lähettävät sähköpostilla www-sivun lomakkeen sisällön jollekulle. CGI-binit ovat erittäin alttiita tietoturvariskeille, joten niitä ei pääse itse tekemään (jos ei itse ylläpidä palvelinta), mutta usein erilaisia sellaisia, niinkuin sähköpostin lähettäjiä, on valmiiksi palvelimiin asennettuina kaikkien käyttöön.


Viitteitä
  1. WWW-Käyttöopas *****
    <URL:http://www.hut.fi/~jari/www-opas.html>
  2. A Beginner's Guide to HTML, 21.10.1997 *****
    <URL:http://www.ncsa.uiuc.edu/General/Internet/WWW/HTMLPrimer.html>
  3. HTML 4.0 Working Draft Release, 18.9.1997 ***
    <URL:http://www.w3.org/TR/WD-html40/>
  4. Jukka Korpelan tekijänoikeuslakisivut, 23.10.1997 *****
    <URL:http://www.hut.fi/~jkorpela/tekoik.html>
  5. URL-Primer *****
    <URL:http://www.ncsa.uiuc.edu/demoweb/url-primer.html>
  6. Javan kotisivu, 6.11.1997 *****
    <URL:http://www.javasoft.com/>
Lisätietoja aiheesta

rra@tcm.hut.fi HTML 3.2 Checked!