Reititys Internetissä

Tik-109.300 Tietoliikeennearkkitehtuurit
Jutta Kaikkonen, 42890J
29.10.1997

Johdanto

Reititys, jota voidaan kuvata niiden sääntöjen joukoksi joiden avulla informaatiota siirretään verkon sisällä, on olennainen osa verkonhallintaa. Reititys on OSI-viitemallin kolmannen eli verkkotason toiminto. Tässä artikkelissa keskitytään Internetissä käytössä oleviin ja sinne suunniteltuihin reititysprotokolliin.

Reititysprotokollat voidaan jakaa kahteen osaan sen perusteella missä osissa verkkoa niitä käytetään. Sisäisiä reititysprotokollia (Interior Routing Protocols) käytetään organisaatioden (yritysten, korkeakoulujen, muiden yhteisöjen) verkkojen sisäisessä liikenteessä. Ulkoisia reititysprotokollia (Exterior Routing Protocols) taas käytetään eri organisaatioiden verkkojen välisessä liikenteenvälityksessä. Tässä esitellyistä protokollista RIP ja OSPF ovat sisäisiä reititysprotokollia ja EGP ja BGP ulkoisia reititysprotokollia.

Routing Information Protocol (RIP)

Routing Information Protocol eli RIP on luultavasti Internetin laajimmin käytössä oleva organisaatioiden sisäisten verkkojen reititykseen tarkoitettu reititysprotokolla. Se on myös yksinkertaisin. RIP perustuu ns. etäisyysvektoreihin ja Bellman-Ford algoritmiin.

Etäisyysvektoriprotokollan pääperiaate on, kuten sanottu, hyvin yksinkertainen: jokainen reititin lähettää jokaiselle linkille huomaamansa muutokset omassa reititystaulussaan. Etäisyysvektorit sisältävät reitittimen tiedot ympäristöstään: solmu A on minusta kolmen linkin päässä, solmu B kahden, jne. Kun reititin saa naapuriltaan etäisyysvektorin, se vertaa sitä omaan reititystauluunsa, joka sisältää tämän hetkiset tiedot kaikista muista verkon solmuista, niiden etäisyyden sekä linkin, jonka kautta solmuun päästään. Mikäli naapurilta saadussa etäisyysvektorissa on jollekin solmulle merkitty lyhyempi etäisyys kuin omassa taulussa oleva (vähennettynä yhdellä), päivitetään reititystaulua. Reititystaulun riveille pyydetään virkistystä tasaisin väliajoin ja mikäli sitä ei tule, osoitetta ei enää vanhenemisajan kuluttua käytetä. Linkin tai reitittimen vioittuessa sen naapurit merkitsevät etäisyyden siihen äärettömäksi ja lähettävät tiedon edelleen muille naapureilleen etäisyysvektorissa.
 

RIP:n heikkouksiin kuuluu mm. sen kykenemättömyys erottaa eri linkkien nopeuksia. Sen reitittämällä reitillä on vähiten linkkejä, mutta se ei kenties muuten ole optimaalisin tai nopein. RIP:ssä käytetty paketin elinikä (TTL, Time-to-Live) on joustamaton, jokainen paketti poistetaan viidentoista reitittimen ohittamisen jälkeen. Ylläpitäjän täytyy ottaa tämä rajoite huomioon verkkoa suunniteltaessa. Kolmas heikkous on RIP:n hitaus sopeutua verkon tilan muutoksiin. Lisäksi RIP jättää verkkoturvallisuuteen toivomisen varaa. [1, 2, 3, 4]

 

Open Shortest Path First (OSPF)

Open Shortest Path First -protokolla perustuu Dijkstran Shortest Path First (SPF) algoritmiin. Sen kehityksen takana on Internet Engineering Task Force (IETF), spesifikaatiot ovat siis julkisia ja kaikkien saatavilla. OSPF:ssä tietoa verkon tilasta ylläpidetään ns. levityssanomien avulla.

OSPF:ssä on kolme osaprotokollaa, joiden avulla solmut kommunikoivat: huomioprotokolla (hello), tiedonvaihtoprotokolla (exchange) ja levitysprotokolla (flooding). Huomioprotokolla varmistaa että linkit toimivat, vaihtoprotokolla alkusynkronoi linkkikannan määrätyn reitittimen (ns. master-reititin, joka valitaan jokaiselle reitittimelle) kannan kanssa ja levitysprotokollalla päivitetään kanta vastaamaan master-reitittimen kantaa.

Dijkstran SPF-algoritmilla lasketaan lyhyin polku kuhunkin verkon solmuun. Se on tehokkaampi kuin Bellman-Ford -algoritmi, sen suoritus on verrannollinen linkkien määrään logaritmisesti (O(M.logM)).

RIP:n tapaan OSPF on sisäinen reititysprotokolla, joka palvelee organisaation sisäistä (autonomista) aluetta. Se kykenee kuitenkin vastaanottamaan muista autonomisista alueista tulevia reittejä ja lähettämään reittejä niihin. OSPF toisin kuin RIP pystyy toimimaan hierarkisesti, autonominen alue voidaan jakaa pienemmiksi alueiksi, ja näin voidaan reitittimien tarvitsemaa reititystietoa vähentää.

OSPF pystyy erottelemaan ja priorisoimaan linkkejä niiden aiheuttaman kustannuksen perusteella toisin kuin RIP. OSPF:ssä ei myöskään ole paketeille ikärajaa, vain reititystaulujen koko rajoittaa paketin kulkua. OSPF tukee useita erilaisia ja eritasoisia autentikointimenetelmiä verkkoturvallisuuden parantamiseksi. [1, 4, 5, 6]
 

Exterior Gateway Protocol (EGP)

EGP samoin kuin BGP on reititysprotokolla jota käytetään eri organisaatioiden verkkojen välisessä liikenteessä. EGP oli ensimmäisiä tällainen ulkoinen protokolla joka otettiin laajasti käyttöön Internetissä, sen spesifikaatio julkaistiin 1984. Nykyään sen on kuitenkin pitkälti syrjäyttäneet uudemmat ja kehittyneemmät protokollat.

EGP:ssä on kolme perustoimintoa: ensinnäkin reititin määrittelee naapureikseen solmut joiden kanssa se haluaa jakaa reititystaulujen tietonsa. Toisekseen EGP:ssä reitittimet pollaavat naapureitaan nähdäkseen ovatko ne toiminnassa. Kolmanneksi reitittimet lähettävät päivitystietoa oman autonomisen alueensa solmujen tavoitettavuudesta. [7, 4]

Border Gateway Protocol (BGP)

EGP:n verratuna BGP on joustavampi, monipuolisempi ja vaatii vähemmän kaistanleveyttä.

BGP käyttää polkuattribuutteja kuvaamaan kutakin reittiä ja estämään silmukoiden muodostumisen. Polkuattribuutteteilla voidaan myös erottaa reittiryhmiä, joiden avulla pystytään joustavasti valitsemaan haluttu reitti.

BGP:ssä naapurisolmujen välillä voi olla kahdenlaisia istuntoja, sisäisiä (saman autonomisen alueen reitittimien välillä) tai ulkoisia (eri AS:ien reitittimien välisiä). Mainostettaessa oman reititystaulun sisältöä BGP yhdistää samankaltaiset polkuattribuutit omaavat reitit yhdeksi paketiksi ja optimoi näin reitityksen ohjaussanomien lähetystä. [8, 9]
 

Leimakytkentä (Label Switching) ja IP-kytkentä (IP-Switching)

Leimakytkentä ja IP-kytkentä edustavat Internet-reitityksen viimeisimpiä virtauksia. Ideana kummassakin on siirtää reititystä kytkennän suuntaan eli verkkotasolta alimmalle fyysiselle tasolla rautaan. Tähän päästään tunnistamalla useat peräkkäiset samasta osoitteesta tulevat ja samaan kohteeseen menevät paketit (= vuo) ja kytkemällä niille oman virtuaalisen kanavansa. Noin 70-80% paketeista voidaan näin kytkeä kulkemaan suoraan reitittimen läpi ja näin säästetään reitittimen prosessointikapasiteettia huomattavasti. [1]


Lisätietoja:

(Katso myös lähteet)


Routing Basics , Cisco Systems Inc.
****
Kätevä tietopaketti reititysalgoritmeista, niiden analyysistä, suureista ja tyypeistä


OSPF FAQ, Cisco Systems Inc.
***
Kaikki OSPF:stä - kattava FAQ-sivu, luonnollisesti hieman Cisco-tuotteisiin painottunut.

Introductions of BGP4 , AboveNet Communications Inc.
**
Selostus BGP:n uusimmasta standardista, BGP4:stä


IP Switching: ATM Under IP , Peter Newman, Greg Minshall, and Tom Lyon, Ipsilon Networks Inc.
****
Todella vakuuttava selostus Ipsilonin IP-kytkentätekniikasta, mm. simulointituloksia


Scaling the Internet With Tag Switching, White Paper, Cisco Systems Inc.
***
Ciscon yhtä vakuuttava selostus kilpailevasta leimakytkentäteknii kastaan


Digital Raises Bar on IP Switching , Michelle Rae McLean
**
LanTimes Online- artikkeli DECin IP-kytkimestä


Scaling the Internet, Paul Parker Johnson and Morgan Littlewood
***
Artikkeli Ciscon leimakytkennästä, myyntihenkinen, vastaveto Ipsilonille

Lisäksi useat RFC:t käsittelevät reititystä, lista näistä löytyy mm. täältä.
 

Lähteet:


[1] Tiedonvälitystekniikka II, opetusmonisteet, Raimo Kantola, 1997

[2] Internet Routing, Overview&RIP, Mike Rodbell, DG Technology (copyright Miller Freeman Inc. and Computer Systems Design) - 1.10.1997 ****
<http://www.dg-tech.com/rip.htm>

[3] Routing Information Protocol, Cisco Systems Inc. - 6.5.1997 *****
Hyvää perustietoa, kuten muissakin Ciscon artikkeleissa, mm. RIP-paketin kuvaus
< http://cio.cisco.com/univercd/data/doc/cintrnet/ito/55024.htm >

[4] Internet (IP) Routing Protocols, ACC White Papers - 6/97 ****
<http://www.acc.com/internet/whitepapers/iprouting.html>

[5] Open Shortest Path First, Cisco Systems Inc. - 6.5.1997 ****
<http://cio.cisco.com/univercd/data/doc/cintrnet/ito/55167.htm >

[6] OSPF - Scalable Autonomous System Routing,  Mike Rodbell, DG Technology (copyright Miller Freeman Inc. and Computer Systems Design) - 10.1.1997 ****
<http://www.dg-tech.com/ospf.htm>

[7]  Exterior Gateway Protocol, Cisco Systems Inc. - 6.5.1997 ***
<http://cio.cisco.com/univercd/data/doc/cintrnet/ito/55146.htm >

[8] The BGP Protocol, Blair Zajac - 14.3.1996 ***
<http://www.gps.caltech.edu/seismo/answers/GateD-Manual/node33.html>

[9] Border Gateway Protocol, Cisco Systems Inc. - 6.5.1997 ****
<http://cio.cisco.com/univercd/data/doc/cintrnet/ito/55143.htm >


Jutta Kaikkonen <jrkaikko@cc.hut.fi>