Uusmedialla tarkoitetaan uusia tiedon esittämistapoja, jotka ovat joko aivan uusia (digitoitu video), vanhoja tapoja uudessa ympäristössä (kirjoitettu teksti Internetissä) tai yhdistelmiä näistä molemmistä (multimedia, hypermedia).
Uusmediaksi voidaan siis lukea painetun sanomalehden verkossa ilmestyvä versio (kts. Helsingin Sanomat, Aamulehti), elokuvamainosten lähettäminen digitaalisena lähetyksenä (rajoitettu VOD, eli Video-On-Demand, kts. Tele Medianet) ja interaktiivinen verkossa toteutettu saippuaooppera (kts. Daisy´s amazing discoveries).
Uusmedia sijoittuu laajempaan viitekehykseen, informaatiotekniikkaan ja tämä puolestaan tietoyhteiskuntaan, eli koko yhteiskunnan kattavaan tietotekniikan ja sen sovellusten käyttöön.
Valtioneuvosto on linjannut tulevaisuusselonteossaan "Reilu ja rohkea - vastuun ja osaamisen Suomi" Suomelle merkittävän tavoitteen tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Tässä selonteossa todetaan:"Tieto on strateginen voimavara ja oppiminen tärkein prosessi. Tietoyhteiskunta tässä mielessä näyttäisi syntyvän kun samanaikaisesti panostetaan sen eri osatekijöihin: perustietoon eli koulutukseen, käytännön taitoihin eli harjaantumiseen, tiedon luomiseen eli tutkimukseen, tiedon soveltamiseen uusiin teknologioihin, tiedon levittämiseen sekä tiedon ja osaamisen hyväksikäyttöön tuotannossa, palveluissa, hallinnossa ja itsensä henkilökohtaisessa kehittämisessä." [1]
Suomi on menestynyt hyvin tietoyhteiskunnan kehittämisessä. Tästä on osoituksena Suomen mainio sijoitus International Data Corporation / World Times kehittämässä kattavassa ja laajassa tietoyhteiskuntakehitystä vertailevassa mittarissa, Information Society Index ISI:ssä [2]. Tämän vertailun viimeisin julkaistu tulos on heinäkuulta 1997 ja se näyttää Suomen edistyneen huomattavasti vuodesta 1996.
Tilastoa voidaan kritisoida siitä, että se antaa Yhdysvaltojen asemasta liian positiivisen kuvan, koska tilasto ei ota huomioon joitain tärkeitä muuttujia (kuten puhelinverkkojen digitalisointiastetta) [1].
Informaatiotekniikkaa ja sisällöntuotantoa kehitetään laajalla rintamalla. Näistä tärkeimpiä ovat Opetusministeriön johtamat Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelma ja Kulttuurinen tietoyhteiskunta -toimintaohjelma sekä Tekesin koordinoima Kansallinen Multimediaohjelma (KAMU).
Hallituksen tulevaisuusselonteossa todetaankin:"Suomen kokeilujen ja aktiivisen panoksen kautta olisi mahdollista luoda hyvä etulyöntiasema suomalaiselle teollisuudelle tietoyhteiskunnan julkisten palvelujen laajamittaisessa kehittämisessä." [1]
Teollisuuden alana uusmediateollisuus on nuori ja itse termi "uusmedia" on vakiintunut vasta kahden viimeisen vuoden aikana. Sisällöntuotantoteollisuus, johon uusmediateollisuus sisältyy, on jo ollut kauan merkittävä teollisuuden osa-alue. Tilastokeskuksen Tiedolla tietoyhteiskuntaan tutkimuksessa [3] nähdään informaatiosektorin kokonaistuotannon jakautuvan seuraavasti:
Uusmediayritykset ovat hyvin heterogeenisiä ja niiden toimintatavat saattavat poiketa merkittävästi totutuista. Kehityskulku tähän on selkeä:
Nämä seikat ovat johtaneet siihen, että uusmediateollisuudessa toimii niin hyvin pieniä yrityksiä (aina yhden miehen yrityksistä lähtien) kuin asemansa vakiinnuttaneita uusmediatuottajia (esim. Sansibar) sekä suuria ja kansainvälisiä yrityksiä (esim. ICL, Ogilvy & Mather)".
Hyvin merkittävää on ennen erillisten alojen (esim. tietotekniikka ja mainonta) sulautuminen mm. verkkomediassa. Vaikka tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen tarvitaankin eritoten teknillistä osaamista, on multimedia tuonut mukaan paljon graafisten alojen taitajia. Parhaimmat mahdollisuudet menestyä onkin yrityksillä, jotka pystyvät yhdistämään teknisen ja sisällöllisen osaamisen.
Monissa ennustuksissa on todettu, että uusmediat valtaavat alaa perinteisiltä medioilta, kuten sanomalehdiltä ja televisiolta. Nämä ennustukset on mitä ilmeisemmin otettu vakavasti vastaan suomalaisten sisällöntuottajien parissa, sillä kaikki merkittävät sisällöntuottajat (Sanoma osakeyhtiö ja sen tytäryhtiö Helsinki Media, Talentum ja tuleva Alma media (Aamulehti-yhtymä ja MTV3)) panostavat merkittävästi uusmedioihin.
Koko alan liikevaihto on kasvanut jyrkästi. Kasvua oli vuodesta -95 vuoteen -96 noin 375% ja alan yritysten liikevaihdon oletaan kasvavan noin 100% tänä vuonna ja päätyvän noin puoleen miljardiin markkaan. [4]
Hurjien kasvulukujen taustalla on yritysten lyhyt historia sekä se, että alan keskivertoyrityksen liikevaihto on jäänyt 0,9 miljoonaan markkaan. Jo muutama uusi suurasiakas saattaa nostaa yrityksen liikevaihtoa huomattavasti.
Alalla toimii noin 300 yritystä ja vaikka markkinat kasvavat ja uusia yrityksiä syntyy jatkuvasti, saattaa yritysten kokonaismäärä vähentyä. Syynä tähän on yritysten fuusioituminen (mm. Interaktiivinen satama), kilpailijoiden osto pois markkinoilta (mm. mainostoimistot), ulkomaisten yritysten maihinnousu (esim. Spray network), kilpailun kiristyminen (pienyritysten toimintamahdollisuudet ovat selkeästi heikkenemässä laatutason ja -vaatimusten noustessa).
Uusmediateollisuus on jo merkittävä työllistäjä. Alan koko työvoimaksi arvioitiin vuonna 1996 1000 henkilöä, josta alaan erikoistuneet yritykset työllistävät noin 60-70% [4]. Työvoiman tarve on jatkanut voimakasta kasvua ja alan yritykset rekrytoivat ahkerasti. Alan suuret pelurit (Interaktiivinen satama, ICL) kilpailevat samoista työntekijöistä ja työvoimapula on nostanut alan palkkoja. Talentumin rekrytointipalvelusta Ura.net:sta löytyykin päivittäin uusia ilmoituksia työpaikoista uusmediateollisuuden parissa.
Yritysviestintä ja business-to-business -toiminta ovat uusmediateollisuuden merkittävin asiakassektori. Tämän alan tuotanto kattaa koko uusmediatuotannosta noin 81% prosenttia. Muita merkittäviä tuotantokohteita ovat kulttuuri ja viihde (10%) ja oppimateriaalituotanto (8%).[4]
Uusmediatuotannon hintataso vaihtelee rajusti. Alan uudet yritykset joutuvat tarjoamaan palveluitaan erittäin halvalla voidaakseen hankkia referenssitöitä. Usein tällaisissa tapauksissa omalle työlle ei juuri lasketa hintaa. Uusmediatutkimuksen mukaan referenssitöitä ja työn korkeaa laatua pidetään tärkeimpinä perusteina sille, minkä yrityksen asiakas valitsee.
Kärjistäen voidaan todeta, että tyypillinen uusmediayritys on sijoittunut pääkaupunkiseudulle, yritys on perustettu uutena yrityksenä, liikevaihto vuonna 1996 on jäänyt alle miljoonan markan ja yritys työllistää yksinomaan nuoria miehiä (20-29 -vuotiaita), joilla on joko akateeminen tausta tai jotka ovat pätevöityneet alalle muita teitä (graafikot, animaattorit, copywriterit jne).
Interaktiivinen satama on suurin ja uusin peluri Suomen uusmedia-markkinoilla. Talentum, joka on suuri ammattilehtien julkaisija, aloitti Internet-panostuksensa vuoden 1996 lopulla perustamalla Duuni.net -nimisen virtuaaliyhteisön. Duuni.netin kohdeyleisö on valkokaulustyöntekijät, ja palveluun on hakeutunut niin markkinoinnin ja mainonnan ammattilaisia kuin tietotekniikkaguruja. Duuni.net:lle on tehnyt jatkoa rekrytointiin keskittynyt verkkopalvelu Ura.net. Talentum hankki samoihin aikoihin vähemmistöosuuden multimedia CD-ROM julkaisuihin keskittyneestä Sansibar yhtiöstä.
Varsinainen uutispommi kuitenkin syntyi, kun Talentum elo-syyskuussa tiedotti hankkineensa merkittävän osuuden Suomen suurimmasta uusmediayrityksestä To The Point Oy:stä sekä tehneensä aiesopimuksen Suomen johtavan verkkomediayrityksen Interweb Design Oy:n ostosta. Samaan ostettavien yritysten joukkoon liittyi vielä Piipää Oy, joka on kehittänyt mm. Ihmemaan hakupalvelun sekä Ufolabs Oy.
Yritys työllistää tällä hetkellä 40 henkeä ja on alan suurin yritys.
Sansibar on hyvä esimerkki multimediaan keskittyneestä uusmediayrityksestä. Vaikka yritys ilmoittaa tekevänsä myös verkkomediatuotteita, ovat sen tunnetuimmat tuotteet juuri multimedia cd-rom:a ja interaktiivisen TV:n tuotteita, kuten Yleisradion kanavilla pyörivä Galilei-lastenohjelma, jonka koko graafinen ulkonäkö on toteutettu kokonaan tietokoneilla ja virtuaalinäyttelijöillä.
Talentumin ostaessa Sansibarin vahvimman kilpailijan To The Pointin jäi Sansibar suorastaan tyhjän päälle. Talentum oli vahvasti panostanut tamperelaisen yritykseen ja huomion siirtyminen pahimpaan kilpailijaan ei ainakaan auttanut laskemaan tamperelaisten verenpainetta.
Talentum ei vielä ole ilmoittanut, aikooko se myydä Sansibarin vähemmistöosuutensa.
Netbooking edustaa Suomen markkinoilla aivan uudenlaista toimijaa. Se toimii väliportaana mainostilan (www-palveluiden ylläpitäjien) ja mainostajien välissä, eli myy mainostilaa suosittuihin verkkopalveluihin.
Netbooking on vallannut lähes tulkoon kaikkien merkittävien verkkopalveluiden mainosmyynnin. Sen päämiehiä ovat mm. Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat, MTV3, Kauppalehti, Kiss FM ja Sinkut.
Netbookingin omistavat Interweb Design, Kauppamainos Bozell ja ohjelmointiyritys Via media. Netbookingilla on siten kiinteät siteet Interaktiiviseen satamaan.
Ogilvy & Mather on yksi maailman suurimmista mainostoimistoista. Sen asiakkaisiin kuuluu mm. maailman suurin tietotekniikkayritys IBM.
Vaikka iso ja raska yritys saattaakin liikkua kohtalaisen hitaasti, on Suomen Ogilvy herännyt toimimaan uusmediamarkkinoilla jo vuonna 1996. Sen tulosyksikkö O&M Interactive suunnittelee ja toteuttaa markkinointia ja mainontaa koko uusmediateollisuuden saralla, niin Internetiin kuin infokioskeihin ja CD-ROM:lle.
Ogilvyn suurin voima on sisältöosaamisessa ja jo olemassa olevissa asiakassuhteissa. Kun julkaisumedia vaihtuu printistä digitaaliseksi, asiakkaat jatkavat mielellään tutun yhteistyöyrityksen kanssa, joka jo tuntee asiakkaan tarpeet.
Remedy entertainment on suomalaisen tietokonepeliteollisuuden lippulaivoja. Yrityksen perusti vuonna 1995 viisi nuorta "demoskeneläistä" ja yrityksen ensimmäinen peli http://www.remedy.fi/dr/Death Rally julkaistiin vuotta myöhemmin. Peliä on myyty yli 70 000 kopiota.
Tietokonepeliyritykset poikkeavat toimintatavoiltaan ja markkinoiltaan huomattavasti muista uusmediayrityksestä. Näiden yritysten markkinat ovat lähes täysin ulkomailla ja kohdeasiakkaat ovat yksityisiä henkilöitä. Peliyritykset toimivat pelien kehittäjiä ja tuottajina ja itse tuotteiden markkinointi ja levitys jää yhteistyöyritysten (mm. GT Interactive ) vastuulle.
Nämä yhteistyöyritykset usein myös rahoittavat pelien kehityksen ja siten jakavat riskit kehittäjäyrityksen kanssa.
Remedy entertainment työllistää tällä hetkellä yli 20 henkeä, joista osan osa-päiväisesti. Yritys on kasvaa voimakkaasti ja liikevaihto noussee tänä vuonna n. 3 miljoonaan markkaan.
Uusmediateollisuus elää mielenkiintoista aikaa. Alan markkinat kasvavat voimakkaasti ja sisältötuotannon merkityksen uskotaan kasvavan samalla, kun alan tekniikat kypsyvät.
Samalla yritysten ongelmana on pätevän henkilöstön löytäminen, korkeakoulujen tarjoama koulutus ei vielä pysty vastaamaan alan kysyntään riittävästi.
Asiakkaiden laatuvaatimukset kasvavat ja alan yritykset ovat keränneet jo merkittävästi teknistä tietoutta ja kokemusta. Uusien yritysten tuleminen markkinoille vaikeutuu ja jo olemassa olevat "nyrkkipajat" alkavat joutua vasaran alle.
Talentumin vahva panostus uusmediaan tuskin jää muilta sisältötuotannon veteraaneilla (Sanoma osakeyhtiö, Alma media) huomaamatta ja samanlaisia uusien konsernien muodostumisia ja kilpailijoiden ulosostamisia tullaan todennäköisesti näkemään vuonna 1998.
[1] [*****] Valtioneuvosto: Reilu ja rohkea Suomi - vastuun ja osaamisen Suomi. Suomi. 11.6.1997. <http://www.vn.fi/vn/suomi/selont/tulevaisuus/Tietoyh.htm >
[2] [****] International Data Corporation / World times: Information Society Index. 9.7.1997. USA. <http://www.worldpaper.com/July97/isi.html >
[3] [****] Tilastokeskus: Tiedolla tietoyhteiskuntaan: tiivistelmä. 2.4.1997. Suomi. <http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyt.html >
[4] [*****] Taideteollisen korkeakoulun mediastudio: Uusmediatutkimus. 27.5.1997. Suomi. <http://www.uiah.fi/mediastudio/survey/ >
[***] Aamulehtiyhtymä: Aamulehti online. 8.11.1997. Suomi. <http://www.aamulehti.fi >
[**] GT interactive: Yrityksen kotisivu. 17.10.1997. USA. <http://www.gtinteractive.com >
[***] ICL: Net-lehden artikkeli KAMU:sta. 10.9.1996. Suomi. <http://www.icl.fi/net/valtatie/kamu.htm >
[***] Interaktiivinen satama: Yrityksen kotisivu. 28.10.1997. Suomi. <http://www.satama.com >
[**] Interweb design: Yrityksen kotisivu. 1997. Suomi. <http://www.interweb.fi >
[*] Kauppamainos Bozell: Yrityksen kotisivu. 31.10.1997. Suomi <http://www.kmbozell.fi >
[***] Leonard, Jim: PC demos explained, artikkeli. 19.3.1997. USA. <http://www.hornet.org/hornet/html/demos.html >
[***] Netbooking: Yrityksen kotisivu. 14.7.1997. Suomi. <http://www.netbooking.fi>
[**] Ogilvy & Mather: Yrityksen kotisivu. 16.6.1997. Suomi. <http://www.ogilvy.fi >
[****] Opetusministeriö: Kulttuurinen tietoyhteiskunta-toimintaohjelma. 2.2.1996. Helsinki, Suomi. <http://www.minedu.fi/kulttuurinen_tietoyhteiskunta/sisus.htm >
[***] Opetusministeriö: Suomi tietoyhteiskunnaksi-ohjelma. 28.3.1995. Helsinki, Suomi. <http://www.minedu.fi/tietostrategia/Tp1996.html >
[***] Piipää Oy: Yrityksen kotisivu & Ihmemaan hakukone. 1997. Suomi. <http://www.fi >
[***] Remedy entertainment: Yrityksen kotisivu. 3.10.1997. Suomi. Saatavissa www-muodossa: <http://www.remedy.fi>
[*] Remedy entertainment: Death Rally -tietokonepelin kotisivu. 27.10.1997. Suomi. <http://www.remedy.fi/dr/ >
[***] Sanoma Osakeyhtiö: Helsingin Sanomat www-versio. 8.11.1997. Suomi. <http://www.helsinginsanomat.fi >
[**] Sansibar Oy: Yrityksen kotisivu. 1997. Suomi. <http://www.sansibar.fi >
[*] Spray network: Yrityksen kotisivu. 20.10.1997. Ruotsi. <http://www.spraynetwork.com >
[***] Talentum: Duuni.net, verkkopalvelu. 19.9.1997. Suomi. <http://duuni.net >
[**] Talentum: Ura.net, verkkopalvelu. 5.11.1997. Suomi. <http://ura.net >
[**] Talentum: Yrityksen kotisivu. 2.10.1997. Suomi. <http://www.talentum.fi >
[***] Tekes: Kansallinen multimediaohjelma KAMU. 13.6.1997. Suomi. <http://www.tekes.fi/ohjelmat/info/multi/ >
[**] Tele: Tele medianet kotisivu. 1997. Suomi. <http://www.tf-medianet.com/ >
[*****] Tuomola, Mika: Daisy´s amazing discoveries, interaktiivinen verkkosaippuaooppera. 1996. Suomi. <http://www.coronet.fi/daisy/ >
[*] Ufolabs Oy: Yrityksen kotisivu. 17.9.1997. Suomi. <http://www.ufolabs.fi >
[*] Viamedia: Yrityksen kotisivu. 1.10.1997. Suomi. <http://www.viamedia.fi >