HPY:n liikevaihto tällä alueella oli viime vuonna 15 miljoonaa markkaa ja heillä on tarkoituksena saada tänä vuonna viiden miljoonan lisäys liikevaihtoon. Paavo Kaitila uskoo kuitenkin, että ensi vuonna alkaa vasta varsinainen rynnistys, jolloin lähiverkkoihin tarkoitetut pc-videojärjestelmät yleistyvät.
Itse olen etsinyt kaupasta edullista pc-videokameraa ja sen löytäminen on ollut vaikeaa. Löysin yhden edullisen harmaasävykameran ja senkin Amerikan mantereelta. Ostamiseen esteenä oli enää maksupuoli. Yritys olisi vaatinut luottokortin maksutavaksi ja sentakia jäi videokamera virtuaalikaupan ostoskärryyn.
Ryhmäneuvottelujärjestelmien osuus järjestelmistä on kolme neljännestä. Pc-laitteiden osuus jää viiteen miljoonaan markkaan ja palveluiden osuus pariin miljoonaan markkaan 20 miljoonasta markasta.
Muita järjestelmiä valmistavia yrityksiä ovat Sony ja Intel. Sonyn järjestelmiä on TELE:llä ja Rautaruukilla esimerkiksi käytössä. Intel on vasta tuomassa järjestelmiään Suomeen, jota ovat uuden sukupolven lähiverkkoratkaisuja.
Markkinat pc-työasemajärjestelmissä olivat viime vuonna 135 miljoonaa dollaria, Nikulaisen mukaan. Kasvua markkinoilla tänä vuonna on havaittu 11 prosenttia. Ensi vuodelle odotetaan liikevaihdon kasvavan 300 miljoonaan dollariin.
Videokokouksissa käytetään isdn-verkkoa. Järjestelmiä on rakennettu myös analogisen puhelinverkon ja laajakaistaisen atm-verkon varaan.
Teknillisessä korkeakoulussa on myös käytössä videoneuvottelujärjestelmä. Ensimmäinen videojärjestelmä on TKK:lla otettu käyttöön vuonna 1988, joka toimi satelliittin välityksellä. Sitä käytettiin ulkomaisten esiintyjien luennoimiseen suomalaisille opiskelijoille. Ongelmana silloisessa järjestelmässä oli sen yksisuuntaisuus ja passiivisuus opetustilanteessa. Jo seuraavana vuonna rakennettiin TKK:lle interaktiiviseen yhteydenpitoon soveltuva videoneuvottelulaitteisto. Silloin järjestelmä kytkettiin TKK:n sisäiseen kaapeliverkkoon. [2]
Nykyisin TKK:lla on käytössä neljä PC:ssä toimivaa PictureTelin PCS Live -sovellusta, joilla otetaan nopeita yhteyksiä eri puolille maailmaa. Koulutuskäyttöön on hankittu PictureTel 4000 -laitteisto, joka on asennettu kiinteästi 30 hengen koulutustilaan. Tilassa on lisäkamerat, joiden avulla luennot voidaan välittää tarvittaessa 500 hengen luentosaliin tai vaikka muihin korkeakouluihin.
Käytössä TKK:lla on globaali H.320 algoritmia käyttävä
laitteisto.
Ohjelmassa jokaisesta henkilöstä, jolla on videokamera, ilmestyy videoyhteys ruudulle haluttaessa. On mahdollista, että keskustelee, vain jonkun henkilön kanssa kerrallaan, ja poistaa toisten kanavalla olevien henkilöiden kuvat ruudulta pois.
Käytössäni oli Mac tietokone, jos sitä semmoiseksi voi sanoa ja yhteytenä oli kiinteä yliopistoverkko. Siten yhteys oli moitteeton. Videokuvan laatu oli mielestäni aika hyvä. Saamaa ohjelmaa yrittäessäni ajaa modeemin läpi, niin huomasin kuvien päivittyvän todella hitaasti vaikka modeemiyhteys oli 33,6 kbps. Videoneuvottelussa pääasiallisesti ei käytetty puhetta laisinkaan, vaan keskustelu käytiin chat-ikkunan avulla.
CU-SeeMe -ohjelmaa on käytetty myös etäopetukseen esimerkiksi Arizonan Sierra Vista:ssa. Heillä oli pelkkiä hyviä kokemuksia ohjelman käytöstä. Ohjelmaa oli käytetty espanjan kielen opetukseen.
Etäopetuksesta, jossa käytettiin videoneuvottelujärjestelmää on tehty tutkimus, jossa verrattiin kahta ryhmää. Ensimmäinen ryhmä opiskeli kieliä tavanomaisella tavalla luokassa. Opetusmetodit olivat normaalit, joita tavallisesti käytetään kielten opiskeluun. Toinen ryhmä opiskeli internetin välityksellä ja heidän opetusmetodit olivat hieman erilaiset verrattuna tavanomaiseen opetukseen. Heidän tehtävänä oli lukea vieraan kielen lehteä internetissä, kuunnella paikallisen kielen radiokanavaa internetistä ja keskustelu ryhmän kesken oli järjestetty videoneuvottelun avulla [4].
Tutkimuksen tuloksista oli nähtävissa, että opetusmetodien muutoksella ei ollut ainakaan negatiivista vaikutusta oppimiseen Lopuksi kun oli testit kurssilaisille, niin tuloksista voitiin havaita, että uusia opetusmetodeja eli videoneuvottelujärjestelmää käyttäneet ryhmäläiset olivat pärjänneet kokeissa aivan yhtä hyvin kuin perinteisiä opetusmetodeja käyttäneet opiskelijat.
Toinen mielestäni hyvä ohjelma on VocalTec:n internet puhelin
[5], jolla onnistuu kahden keskiset videoneuvottelut.
Kyseinen ohjelma on minulla ollut käytössä jo useamman kuukauden.
Olen käyttänyt ohjelmaa tutustuessani uusiin kulttuureihin ja
uusiin ihmisiin aina Kiinaa ja Saudi Arabiaa myöten. Usein miten olen
keskustellut ystäväni kanssa Atlantaan. Ohjelma toimii moitteettomasti
modeeminkin välityksellä. Videokuvan laatu modeemin välityksellä
ei ole kyllä kehumisen arvoinen, mutta äänen laatu on mielestäni
hyvä. Internet puhelimen periaatteena on että liitytään
eri kanaville, joissa on ihmisiä ympäri maailmaa. Soittaminen
tapahtuu valitsemalla kohde henkilö, jolle soitetaan ja painamalla
"soita henkilölle"-nappulaa. Puhelu yhdistetään, jos vastaanottaja
vastaa puheluun, eli jos vastaanottaja hyväksyy tulevan puhelun. Tässä
ohjelmassa ei voi keskustella yhtäaikaa usean henkilön kanssa
kuten CU-SeeMe -ohjelmassa voi tehdä.
Uutta videoneuvottelujärjestelmien saralla on telvisioon kytkettävä kompakti järjestelmä, johon kuuluu kauko-ohjattava kamera, kiinteä mikrofoni ja infrapunakauko-ohjain. Laitteistoihin on tullut paljon uusia ominaisuuksia ja lisälaitteita. On ohjelmia, joilla neuvottelijat voivat käyttää Windows-sovelluksia, leikepöytää ja fläppitaulua. Esimerkiksi edellä mainittu VocalTec:n internet puhelimessa käyttäjät voivat piirrellä yhteiselle leikepöydälle, ottaa kuvia ruudulta ja laittaa niitä leikepöydälle ja esimerkiksi lähettää tiedostoja toisilleen kuten asiapapereita.
Videoneuvottelulaitteet ovat tällä hetkellä yleisessä käytössä isoissa yrityksissa. Seuraavaksi mukaan on astumassa keskisuuret ja pienen yritykset. Pentti Huuskosen mukaan videoneuvotteluun tarvitaan yksi tai useampi ISDN-linjaa, joidan hinnat ovat halventuneet viime aikoina [7].
Videoneuvottelu on yksi tietoliikennealan nopeimmin kasvava sektori. Kasvu alalla on ollut jopa 50 prosenttia vuodessa. Tähän on vaikuttanut hintojen lasku ja se on edesauttanut keskisuurten ja pienten yritysten pääsyn mukaan nauttimaan sen eduista.
Vuonna 1992 videoneuvottelulaitteita oli maailmassa noin kuusi tuhatta.
Silloin ryhmäneuvottelulaitteiden lisäksi markkinoille tulivat
ns. desktop-laitteet. Vuonna 1993 käytössä oli jo 12.000
järjestelmää. Seuraavana vuonna ryhmäneuvottelulaitteita
myytiin 20.000 ja desktoppeja 28.000, minkä jälkeen kasvu on
jatkunut rajuna. Laitetekniikka on edennyt nyt siten, että jokaiselle
käyttäjäryhmälle on oma sovellutuksensa tarjolla. "Enää
ei ole ongelmana, etteikö myös vastapuolella olisi käytettävissään
videoyhteys, kun suunnitellaan yhteisneuvottelua johonkin kohteeseen",
Pentti Huuskonen sanoo.
[1] Kalevi Nikulainen. Videoneuvottelut ovat vielä alkutekijöissään, Tietoviikko 26.9.1997 ***
[2] Teknillisen korkeakoulun Opetusteknologiakeskus
*
<http://www.hpy.fi/yritys/tuotteet/data/video/3/23.html>
[3] CU-SeeMe ***
<http://www.cuseeme.com/>
[4] Ruth Kartchner, Foreign Language Learning
through Internet: A Pilot Study. ***
<http://www.cuseeme.com/edu/UA-study.html>
[5] VocalTec ****
<http://www.vocaltec.com/>
[6] Videoneuvottelu tehostaa yrityksen toimintaa
*
<http://www.hpy.fi/yritys/datatie/datalinja/496/sivu4.htm>
[7] Videoneuvottelu yleistyy yritysten viestintäkanavaksi
*
<http://www.otm.fi/news/lehdisto/960917.html>
Lisätietoja