Kommunikaattori

Tämän sivun teki Sami Levijoki, slevijok@cc.hut.fi, 44051L.

Yleistä

Kommunikaattori on laite, jossa matkapuhelin ja kannettava tietokone on integroitu yksiin kuoriin. Kommunikkaattoria voi käyttää normaalin matkapuhelimen tapaan, sillä voi selata internet sivuja, lähettää ja lukea sähköpostia ja sitä voi käyttää myös muistikirjamikrona eli PDA:na [ 1 ]. Ensimmäinen yritys kommunikaattoriksi oli IBM:n ja BellSouthin kehittämä Simon, joka oli huomattavan kömpelö ja siten epäonnistunut tuote. Seuraavaksi Hewlett Packard toi markkinoille Omnigo 700, laitteen, jossa muistikirjamikroon oli liittetty erillinen matkapuhelin [ 8 ]. Ja lopulta viime vuonna markkinoille tuli ensimmäinen todellinen kommunikaattori Nokia 9000 Communicator, josta koko laite myös on saanut nimensä. Kommunikaattori sopii erityisesti paljon liikkuvalle ihmiselle esimerkiksi myyntiedustajalle, joka tarvitsee sähköpostia ja internettiä työssään [ 1 ]. Kommunikaattorin sovellus mahdollisuudet ovat miltei rajattomat. Sitä voidaan käyttää sääennusteiden, pörssikurssien tai aikataulujen hakemiseen. Lisäksi sillä voi tarkastaa varastotilanteen tai tilata tuotteita [ 10 ].

Nokia 9000 Communicator

Nokian kommunikaattori yhdistää GSM-datan ja GSM-puhelimen samoihin kuoriin. Suljettuna kommunikaattori näyttää vain tavallista paksummalta GSM-puhelimelta. Kun puhelimen aukaisee tulee esiin näyttö ja näppäimistö. Kommunikaattorin käyttöjärjestelmänä on Geoworksin Geos 3.0. Nokia omistaa osan Geoworksista ja on ohjannut yrityksen tuotekehitystä kannettavien viestimien suuntaan. Geos kykenee jopa sovelluksien rinnakkaisajoon, joten faksin lähetyksen aikana voi esimerkiksi kirjoittaa sähköpostiviestejä valmiiksi. Kommunikaattoriin sisältyy peruskäyttöjärjestelmän lisäksi TCP/IP ohjelmisto sekä IrDA infrapunaliittymän ohjaus. Koska Nokia ei ole lisensioinut Geos-käyttöjärjestelmää on todennäköistä, että muutkin valmistajat tulevat käyttämään Geosia tulevissa tuotteissaan. Ainakin Ericsson on tehnyt sopimuksen Geosin käyttämisestä sen tulevissa tuotteissa. Toivottaavaa tietenkin olisi, että matkaviestinten sovelluskehitysympäristöstä päästäisiin sopimukseen eri valmistajien kesken [ 1 , 2 ].

Kannettava internetyhteys

Kommunikaattorin Internet palvelut on toteutettu GSM-datan päälle käyttäen TCP/IP yhteyskäytäntöä. Kommunikaattorin näytön pienuus asettaa kuitenkin rajoituksia Internet-sivujen selailulle. Jatkossa Internet-palvelujen tarjoajilla on kova työ saada sivut matkaviestimille sopiviksi. Koska kommunikaattorissa käytetään TCP/IP-protokollaa olisi periaattessa mahdollista, että nykyiset Internet-yhteyden tarjoajat voisivat tarjota yhteyksiä myös kommunikaattorin käyttäjille. Ainoa este on matkapuhelinoperaattorit, jotka tuskin päästävät oman leirinsä ulkopuolisia yhteydentarjoajia keskukksiinsa kiinni. Kommunikaattorissa käytetään oululaisen CCC-ohjelmistotalon valmistamaa WWW-selainta.

Sähköpostissa käytetään SMTP-protokollaa viestien lähettämiseen sekä IMAP4 -protokollaa viestien lukemiseen postipalvelimelta. IMAP4-protokolla on hieman parempi kuin POP-protokolla kommunikaattori käyttöön, koska se tukee mm. viestien valikoitua lukemista postipalvelimelta. Lisäksi kommunikaattori osaa myös sähköpostiviestien MIME1- koodauksen. Jokaiselle Internet-sovellukselle on mahdollista määritellä erilainen yhteysprofiili. IP-paketit siirtyvät linjalla PPP-protokollan avustuksella.

WWW surffailun ja sähköpostin lisäksi kommunikaattorin ohjelmisto mahdollistaa myös Telnet-pääteyhteydet. Pääte-emulaationa tuetaan VT-100 [ 1 , 5 ].

Tekstiviestit

GSM-verkko mahdollistaa myös SMS-viestien lähettämisen ja vastaanottamisen. Niitä voidaan lähettää matkapuhelimesta toiseen, WWW-palvelusta matkapuhelimeenja jopa joihinkin sähköpostijärjestelmiin. Kommunikaattorissa SMS-palvelua käytetään postikortinomaisten viestien lähettämiseen kommunikaattorilta toiselle. Viestin alkuun lisätään erityinen sovellustunniste, joka kertoo vastaanottajalle, mille sovellukselle viesti on tarkoittettu. Lisäksi Nokia on kehittänyt tekniikan, jolla WWW-sivujen lomakkeita voi lähettää SMS-viesteinä ilman Internet-yhteyttä. Tällä tavalla saadaan helposti tietokantapalvelut ja muut vastaavat palvelut myös kommunikaattorin käyttöön.

Kun myös muut yritykset saavat valmiiksi kommunikaattorinsa, olisi mukavaa jos sovellustunnisteista ja viestien syntakseista päästäisiin yhteisymmärrykseen. Muuten voidaan ajautua tilanteeseen, jossa Nokian kommunikaattorin lähettämä viesti näyttää merkkisekamelskaa vastaanottavassa Ericssonin kommunikaattorissa [ 1 , 5 ].

Faksi-, puhe- ja muistikirja toiminnot

Kommunikaattorilla voi sekä lähettää että vastaanottaa fakseja. Faksien kirjoittaminen on helppoa. Fakseissa voi käyttää vanhoja dokumentteja sekä kansilehtiä ja vastaanotettuja fakseja voi lähettää edelleen eteenpäin.. Faksien vastaanottaminen on täysin automaattista.

Kommunikaattori toimii normaalina GSM-puhelimena kun laitteen kansi on suljettuna. Jos laitteen kansi on auki voit käyttää puhelinta handsfree-puhelimena, koska laitteen keskellä on kaiutin ja etureunassa on mikrofoni.

Kommunikaattori sisältää myös muistikirja ja kalenteri ohjelmat. Puhelinluetteloa voi käyttää apuna esimerkiksi faksien lähettämisessä [ 1 , 5 ].

Liitännät

Kommunikaattorista voi siirtää tietoa joko infrapunalinkin tai normaalin RS-232D liitännän kautta. Infrapunalinkki käyttää IrDA-standardia. Infrapunalinkin avulla voi esimerkiksi tulostaa vastaanotettuja fakseja tai sähköpostiviestejä. IrDA:ta tukevia tulostimia valmistavat ainakin HP ja Canon. Lisäksi infrapunalinkkiä voi käyttää tiedonsiirtoon PC:n ja kommunikaattorin sekä kahden kommunikaattorin välillä. Sarjaliitännän kautta voi siirtää myös tietoa kommunikaattorista PC:lle tai päinvastaiseen suuntaan. Esimerkiksi puhelinluettelon tai osoitetietokannan siirtäminen kommunikaattoriin onnistuu näppärästi sarjaportin avulla. Lisäksi kommunikaattoriin voi siirtää kolmansien osapuolien Geos-sovelluksia [ 1 , 5 ].

Kilpailijat

Kilpailijoita tulee koko ajan lisää. Tässä esimerkin vuoksi lyhyesti kahden kilpailijan ominaisuuksista.

AT&T :n PocketNet phone

AT&T:n kommunikaattori tarjoaa samoja palveluja kuin Nokian kommunikaattori. Standardeiltaan ja toetutukseltaan se poikkeaa kuitenkin aika paljon Nokiasta. PocketNet phonen sovellukset ja palvelut toimivat ns."off-the-self" palvelimissa ja niinpä se on yhteensopiva olemassa olevien WWW-sovellusten kanssa. Kommunikaattorissa käytetään CDPD-tekniikkaa datan siirtoon. Kommunikaattorin selain ja serveri ohjelmistot on toteutettu HDML:llä. Käytännössä järjestelmä toimii siten, että laitteen lähettämä kysely kulkee ensin langattoman CDPD-verkon kautta lankaverkkoon ja sieltä edelleen palvelimelle. Palvelin käsittelee kyselyn ja vain sen tulokset siirretään takaisin laitteelle. AT&T:n ratkaisu on verkkokeskeinen ja erottaa siten sen monista muista kommunikaattoreista, joissa kommunikaattoriin on laitettu enemmän prosessoritehoa [ 4 ]. Lisäksi se ei vaadi hirveän nopeaa tiedonsiirtoa, koska siinä siirretään vain lyhyitä data purskeita. Samaa tekniikka hyödyntää myös eräiden muiden valmistajien kommunikaattorit. Näiden laitteiden toivotaan vauhdittavan CDPD-verkon käyttöä [ 10 ].

Toshiba Genio PCV100

Toshiban Japanin markkinoille tuoma kommunikaattori on ominaisuuksiltaan melko identtinen Nokian Communicatorin kanssa. Siinä on jopa sama Geos käyttöjärjestelmä. Lähinnä se eroaa Nokiasta siinä, että Geniossa ei ole ollenkaan näppäimistöä vaan tieto syötetään kynän ja nestekidenäytön avulla. Lisäksi Genio ei ole GSM pohjainen vaan käyttää PHS jäjestelmää. Toshiban tuote on vain Japanin markkinoilla [ 6 , 7 ].

HDML

WWW-sivujen kuvauksessa käytetään HTML-kieltä. Kun WWW-sivuja alettiin käyttää pienillä kädessä pidettävillä laitteilla kuten kommunikkaattoreilla törmättiin ongelmiin. Koska kädessä pidettävissä laitteissa on pieni näyttö, vähän resursseja (kuten muistia ja prosessori tehoa) , rajoitettu siirtonopeus ja usein myös rajoitetut mahdollisuudet tiedon syöttämiseen niin WWW-sivujen näyttäminen ja navigointi sivuilla muodostuivat ongelmiksi. Tähän kehitettiin ratkaisuksi HDML. HDML on lyhenne sanoista Handheld Device Markup Language. HDML:ssä käytetään "kortteja" perustietoyksikköinä ja useat kortit muodostavat sovelluksia. Kortit ovat itsenäisiä tietoyksiköitä ja usein myös mahdottomia jakaa pienempiin yksiköihin. Kortteja on usean eri tarkoitukseen : tiedon näyttämiseen, tiedon syöttämiseen ja valintalistojen listaamiseen. Niinpä HDML:n navigointi malli perustuukin tiedon siirtämiseen käyttäjän tarpeiden mukaan eikä surffailuun tiedolla kuten HTML. Joukkoa kortteja käytetään määrittämään tarkasti minkälaista informaatiota käyttäjä haluaa ja sitten vain tarpeellinen tieto siirretään. Esimerkiksi sääennuste tai osakekurssi [ 3 ].

Tulevaisuus

Kommunikaattorit tulevat yleistymään Euroopassa nopeammin kuin USA:ssa, koska Euroopassa on käytössä vain yksi digitaalinen matkapuhelin verkko (GSM) äänen, datan ja tekstiviestien siirtoon, kun taas USA:ssa tarvitaan usein jokaiselle käyttötarkoitukselle eri verkko. Sen lisäksi kuluttajat ovat Euroopassa tottuneet maksamaan realistisen hinnan kännykästään. Kolmanneksi langattoman verkon käyttökustannukset ovat Euroopassa kohtuullisella tasolla, lähellä lankaverkon hintoja. Nämä ovat seurausta siitä, että ainakaan Suomessa ei saa matkapuhelinliittymää ja puhelinta myydä siten, että puhelin maksaa markan ja sen ostettuaan asiakas on sidottu tietyn operaattorin korkeisiin käyttö- ja puhelin maksuihin [ 8 ].

Tulevaisuudessa kommunikaattorien valikoima tullee kasvamaan, kun kaikki muutkin valmistajat tuovat markkinoille omia tuotteitaan. Tähän mennessä vain harvat matkapuhelinten valmistajat ovat tuoneet markkinoille kommunikaattoreitaan, mutta tämä johtuu todennäköisesti vain siitä, että tuote on uutuutena vielä melko kallis eivätkä markkinat ole vielä kovin suuret [ 1 ]. Ainakin Ericsson on kehittämässä omaa kommunikaattoriaan. Milloin se julkaisee omansa, riippuu paljolti markkinoiden kehityksestä [ 9 ].

Termit

CDPD=Cellular Digital Packet Data. Kaksisuuntainen pakettidatan tiedonsiirtomenetelmä 19,2kbps nopeudella matkapuhelinverkossa.

IMAP4=Internet Message Access Protocol. Protokolla asiakkaan sähköpostin hakemiseksi ja muuttamiseksi serverillä.

IrDA4=Infrared Data Association.Infrapunatiedonsiirron standardi.

MIME1=Multipart Internet Mail Extension. Sähköpostin laajennus, jonka avulla voi lähettää kuva, ääni ja muita binääritiedostoja sähköpostilla.

PDA=Personal Digital Assistant. Muistikirjamikro.

PHS=Personal Handyphone System. Matkapuhelinjärjestelmä, joka on käytössä Japanissa.

POP=Post Office Protocol. Postin välitysprotokolla kiinteästi verkossa olevalta palvelimelta, tilapäisesti verkkoon kytketylle koneelle.

PPP=Point to Point Protocol. Internet-verkon kaksipisteyhteyden siirtokäytäntö.

SMS=Short Message Service. GSM-tekstiviesti.

SMTP=Simple Mail Transfer Protocol. TCP/IP:n suosittu ja yksinkertainen sähköpostiyhteyskäytäntö.

Lähteet

[1] Kauto Huopio,Tietokone 4B/1996.

[2] Brian Smithson - 22.1.1996.

< http://www.grot.com/zoomer/zoomer-list-1Q1996/0087.html >

[3] Tim Hyland - 9.3.1997.

<http://www.w3.org/pub/WWW/TR/NOTE-Submission-HDML.html>

[4] Rita T.Ullrich - 11.7.1996.

< http://www.att.com/press/0796/960711.pca.html >

[5] Nokia- [ei päivämäärää]

< http://www.nokia.com/c9000/n9000.html >

[6] Toshiba- 27.2.1997.

< http://www.toshiba.co.jp/about/press/1997_02/pr2701.htm >

[7] Toshiba- [ei päivämäärää]

< http://www.geoworks.com/devices/genio/ >

[8] Steve Mann - 9/1996.

< http://www.volksware.com/mobilis/september.96/develop1.htm >

[9] Alan A. Reiter - 29.10.1996.

< http://www.wirelessinternet.com/10-15-96/page2.html >

[10] Paul Rubin - 2.8.1996.

< http://www.teledotcom.com/0896/headend/tdc0896headend_cell.html

Tätä sivua on päivitetty 4.10.1997

Tätä sivua ylläpitää Sami