Lisäarvopalvelut matkapuhelinverkossa
(Mobile VAS)

 

20.11.1998

 

Heikki Mäkinen

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

Teknillinen korkeakoulu

Heikki.Makinen@Hut.fi

 

Tiivistelmä

 

GSM liittymien markkinoinnissa hintakilpailun lisäksi esiintyy yhä useammin erottavana tekijänä operattoorin tarjoamat lisäarvopalvelut (Value-Added Services, VAS). Alunperinkin matkapuhelinverkossa on ollut tarjolla lankaverkkoa huomattavasti enemmän lisäarvopalveluja, ja useat palvelut kuten soittajan numeron näyttö ja soitonsiirrot, vastaajapalvelut ovat mukana kaikissa liittymissä. Kuuma aihe tällä hetkellä on tektiviestipalvelulle perustuvat sähköposti- ja Internet yhteydet sekä erilaiset informaatiopalvelut. GSM puhelimen roolia yritetään siirtää näiden lisäarvopalvelujen avulla kohti henkiläkohtaista muistiota tai tietokonetta, mutta idealla on vielä monta mutkaa matkassa.

 

1 Johdanto

GSM puhelimen menestys on ylittänyt optimistisimmatkin ennusteet. Vaikka tilastojen mukaan menestyksen takana onkin pääasiassa puheliikenteen siirtyminen matkapuhelinverkkoihin, on huomattava että heti alusta lähtien matkapuhelinverkot ovat tarjonneet lankapuhelinverkkoja enemmän erilaisia lisäarvopalveluja. Näiden vaikutusta siirtymään ei ole tutkittu mutta eräät palvelut kuten tekstiviestit ovat osoittautuneet hyvin suosituksi. GSM liittymien markkinoinnissa hintakilpailun merkitys onkin vähentynyt ja erilaisten lisäarvopalvelujen merkitys kasvanut.

GSM perustuu useimpien teleteknisten järjestelmien tapaan perusteellisiin standardeihin, joihin kuuluu myös lisärvopalveluihin luettavien palveluiden määrittelyjä. Aiheesta keskustelua ja kirjoittelua sekoittaa se että näiden standardoitujen palvelujen avulla toteutettuna on syntynyt paljon lisää palveluja, jotka nekin luetaan käytännössä lisäarvopalvelujen joukkoon; eikä tässä tilanteessa ole synyt vakiintunutta käytäntöä mitä joukkoa lisäarvopalveluilla tarkoitetaan. Eräs yritys pragmaattinen määrittely on seuraavanlainen: "mikä tahansa tilaajalle tarjottava kehittynyt toiminto joka lisää laskutusta ja vähentää tilaajien siirtymistä muille operattoreille"[1].

Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa kiinnostavimpia lisäarvopalveluita ovat ne joilla matkapuhelimen roolia yritetään laajentaa toiminnallisuudeltaam monipuolisemmaksi henkilökohtaiseksi "tietotyökaluksi". Tähän mahdollisuuteen luo uskoa se että GSM-puhelin on ensimmäinen massamarkkinoilla menestynyt henkilökohtainen high-tech tuote.

 

2 Standardoidut lisäarvopalvelut

GSM standardeja on julkistettu eri vaiheissa, Phase 1, Phase 2, Phase 2+ Release 96, Pahse 2+ Release 97. Ohessa listattuna eri vaiheissa määritellyt palvelut jotka voidaan lukea lisäarvopalveluiksi (Teleservices (osa), Supplementary Services ja Bearer Services) [6]:

Phase 1

SMS tekstiviestit, kaksisuuntainen
SMS CB
Videotext
Teletex
Fax, group 3
GSM Data
Soitonsiirto (CF)
Soitonestot (CB)

Phase 2

Soittajan numeron näyttö (CLI)
Vastaanottajan numeron näyttö (CLI)
Koputus (CW)
Puhelun pito (CH)
Neuvottelupuhelut (MPTY)
Suljetut käyttäjäryhmät (CUG)
Puheluhintatiedot (AoC)
Lisäpalvelurajapinta (USSD)
Palvelunesto (ODB)

Phase 2+ Release 96

Nopea data, HSCSD
Pakettidata signalointikanavassa (PDC)
Soitonsiirto toiseen puhelimeen (ECT)
Puhelujen pririontimahdollisuus (eMLPP)
Kehittyneet soitonestot (BDN)
Päätelaitteen identifiointi
Palvelujen pikavalinnat (SDN)
SIM Application Toolkit

Phase 2+ Release 97

Nopea pakettidata, GPRS
Jonotuspalavelu (CCBS)
Omanumerointi (SPNP)
Profiilit (MSP)

Tällä hetkellä uusimmat laitteet tulevat osaa Phase 2+ palveluista, osaa palveluista ei varmasti koskaan tulla käytännössä tarjoamaan palaveluina.

GSM MoU Association järjestöön kuuluvien GSM operattorien käytössä olevia palveluita on operaattorikohtaisesti listattu WWW sivuilla [3].

 

3 Kehittyneet lisäarvopalvelut

Kehittyneillä lisäarvopalveluilla tarkoitetaan tässä edellä lueteltujen palveluiden avulla toteutettuja lisäarvopalveluja jotka liittyvät hyvin kiinteästi erilaisiin datapalveluihin. Palvelut voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti[8]:

Faksipalavelut

Faksein lähetys ja vastaanotto langattomasti. Käyttökelpoista koska faksilaitteita löytyy lähes joka tänä päivänä.

Sähköpostipalvelut

Sähköpostin suosio on voimakkaasti kasvanut sekä liiketoiminnan työvälineenä että henkilökohtaisessa viestinnässä. Sähköpostin ohjaaminen puhelimeen sekä mahdollisuus lähetää sähköpostiviestejä puhelimesta voi jossain tapauksissa nopeuttaa reagointiaikaa merkittävästi.

Intenet-palvelut

Internet:stä voidaan hakea informaatiota tai käyttää Internetissä olevia palveluista. Matkaviestintä on suunniteltu käytettäväksi myös Internet palvelujen laskutuksessa vaikka itse plavelua käytettäsiin työasemalta koska operaatorilla on jo toimiva laskutusjärjestelmä ja SIM kortin avulla käyttäjä voidan identifioida.

SMS pohjaiset sovellukset

SMS datakäyttössä on hidas johtuen 160 merkinrajoituksesta mutta nopea siinä mielessä että yhteyttä ei tarvitse muodostaa. Sitä voidaan käyttää hakupalveluissa sekä myös pankki- ja varauspalveluissa.

Sijaintisovellukset

Tällä hetkellä ei ole mahdollista saada käyttöön tietoa puhelimen sijannista mutta esimerkiksi USAssa vuonna 2001 tämä piirre tulee pakolliseksi matkaviestimissä hätäpuhelujen paikallistamiseksi. Tämä toiminnallisuus mahdollistaa monia muitakin sovelluksia, esimerkiksi informaatiopalveluihin yhdistettynä. Laitevalmistajista esim Ericsson on julkistanut tuotekonseptin tähän tarkoitukseen[2].

 

Lisäarvopalvelut voidaan luokitella myös palvelun luonteen perusteella:

Gatewaypalvelut

Sähköposti ja fax -gateway ratkaisut. Tyyppillisesti kaksisuuntainen totetutus eli viesti voidaan lähettää puhelimesta mutta voidaan myös vastaanottaa puhelimeen ottaen tietysti huomioon SMS:n merkkipohjaisuus ja pituusrajoitukset. Yleenä tarjotaan myös mahdollisuus saada saapuneesta viestistä vain tieto, notifikaatio.

Informaatiopalvelut

SMS viestillä voidaan vastaanottaa Internetistä, Intraneteista tai tietokannoista tietoa. Tieto voi olla uutisia, informaatiota kuten pörssikursseja tai pankkitilin saldo tai vain viihdettä kuten vitsejä ja biorytmejä. Palvelu voi ns. Push -palvelu joilloin tieto lähtetään aina sovittuina ajankohtina tai uutisen syntyessä tai Pull -palvelu jolloin käyttäjä pyytää tietoa, tyyppillisesti SMS viestillä. Informaatiopalvelujen problematiikkaa onpohdittu jonkin verran ja niissä voidaan osoittaa kolme kypsyyvaihetta[4].

Sovelluspalvelut

Tekstiviesti sopii hyvin hälytysten ja muistutusten välittämiseen koska puhelin on "aina" mukana ja viesti saadaan parissa sekunnissa käyttäjälle.

 

Huolimatta monista ideoista ja palvelumahdollisuuksista, sanoisin kuitenkin että palveluiden käyttö on tällä hetkellä lähinnä "nice-to-have" piirre. SMS pohjaisissa palveluissa viestin lyhyys, kalleus ja puhelinten olemattomat ominaisuudet viestin jatkokäsittelemiseksi eivät mahdollista vakavaa käyttöä. GSM Data pohjaiset palvelut taas ovat hitaita käynnistymään ja kalliita. Tarvitaan siis kypsempiä tekniikoita.

 

4 Uudet tekniikat

WAP (Wireless Application Protocol) on suurten laitevalmistajien yritys synnyttää standardeja lisäarvopalvelujen toteutukseen. Tämä helpottaisi palvelujen tuottajien asemaa koska kaikki palvelut olisivat kaikissa puhelimissa käytettävissä ja käyttäjien asemaa koska WAP mahdollistaa palveluille tekstiviestiä helpomman käyttöliittymän valikkojen ja grafiikan avulla[5]. WAP 1.0 standardit ovat valmiit mutta puhelimia ei ole vielä saatavissa, eräitä palveluista on kuitenkin jo julkistettu[9,10].

SIM Application Toolkit tarkoittaa teknikkaa jolla SIM kortin valikkoihin voidaan lisätä helposti valikkoja ja niiden taakse yksinkertaisia sovelluksia tai toimintoja. SIM Application Toolkit edellyttää puhelimelta GSM Phase 2+ tukea, joka uusimmissa malleissa on jo olemassa[7].

GPRS (General Packet Radio Service) on pakettidatayhteys jonka odotetaan nostavan GSM puhelimen käyttökelpoisuuden datasiirrossa aivan uudelle tasolle. Se on nopea (aina 115 kbit/s) ja sopii hyvin vallitsevaan TCP/IP maailmaan[7].

 

5 Pohdintaa tulevasta

Tulevaisuuden ratkaisuja pohdiskellessa lienee hyvä aina (toistuvasti) muistuttaa että menestyvien palvelujen on todellakin annettava lisäarvoa käyttäjälle, pelkkä tekninen mahdollisuus ei sytytä kuin "kokeilijoiden" ryhmää. Lisäksi, huolimatta GSM-puhelinten huimista myyntiluvuista nyt nousukaudella, on melko rohkea olettaa että uusien palveluiden avulla saadaan uudet, todennäköisesti kalliit ja perusominaisuuksiltaan (kuten esimerkiksi akun kesto) jopa huonommat puhelimet myydyksi. Käytettävyyden kannalta ajateltuna puhelin on huono väline tiedon syöttämiseen ja melkoisen huono myös tiedon esittämisessä. Ottaen huomioon nämä rajoitukset, on ilmeistä että eri käyttötarpeisiin vakiintuu eri palveluita ja eri tekniikoita.

Sivistyneitä arvauksia voi aina esittää:

- SIM Toolkit:n avulla operaattori voi tarjota helposti ja tutulla tavalla (valikot ja tutut puhelimet) tiettyjä kehittyneitä informaatiopalveluja ja solmimalla sopimuksia sisäälöntuottajien kanssa voi myös hyvin erottua niiden avulla kilpilaijoista.

- WAP puhelimet tulevat koska WAP:ia ajaa NOKIA, Ericsson ym ja heillä on kaikki ässät käsissään, eli mahdolisuus tuotejulkistusten (puhelimet ja infrastrutuurit) kautta muokata markkinoiden kehitystä. WAP ei kuitenkaan elä kuin jotain vuosia kunnes TCP/IP jyrää sen kun mobile IP saadaan käyttöön laajamittaisesti (IPv6)

- GPRS mahdollistaa kannetaville mikroille saumattoman yhteyden tietoverkkoihin aj lisää voimaakkaasti liikuvaa käyttöä. Olettavasti siirtää myös dataliikennettä valintaisilta yhteyksiltä langattomiin vaerkkoihin koska on niin nopea käyttää ja käynnistää, ehkä myös edellisempi jonkin ajan kuluttua.

- Kämmenmikrot etenevät vahvasti. "Wireless Internet" ratkaisut eivät touteudu nykyisenkaltaisissa puhelimissa vaan "isolla" näytöllä varustetuissa kämmenmikroissa joissa toki sattaa ola puhelintoiminnot tai joissa siirtotienä voi olla GSM:n GPRS.

Mutta, kuten sanottu, laitevalmistajille on melkoisen suuri valta päättää siitä missä järjestyksessä asiat tapahtuvat koska nykyisella tekniikoilla ei saada läpimurtoa. Mielenkiintoinen kamppailu GSM pohjaisen europpalaisvetoisen teletekniikan ja USA vetoisen tietotekniikan kohtaaminen.

 

# Lähdeluettelo

[1]

Duffey, Kevin: Value Added Mobile Services January 1997, 08.07.1997
< http://www.logica.com/papers/GSM-jan97.html>

[2]

Ericsson: Ericsson's new mobile positioning system uses standard GSM phones, Press Release, 15.11.1998
< http://www.ericsson.se/pressroom/19981105-0039.html >

[3]

GSM MoU Association: GSM Info, viitattu 01.12.1998
< http://www.gsmworld.com/gsminfo/gsminfo.htm >

[4]

Hyyrynen, Veikko: The three generations of information services, 08.06.1998
< http://mobilenet.softline.fi/sms-monthly/Articles/article_98061.htm>

[5]

Nokia: WAP speed ahead in Smart Messaging, Discovery Online, vol 46, 1998
< http://www.nokia.com/discovery/vol46/wap.html>

[6]

Redl, Siegmund & Weber, Matthias & Oliphant, Malcom: GSM and Personal Communications Handbook, Artech House, Norwood (MA), USA, 1998, 526p.

[7]

Simon Buckingham: mobileSMS.com / FutureFoneZone, 20.11.1998, viitattu 31.11.1998
< http://www.mobilesms.com/FutureFoneZone/default.htm >

[8]

The world of wireless Communications: The world of wireless data, 1997, viitattu 31.11.1998
< http://www.wow-com.com/professional/wirelessapps/white.cfm#break >

[9]

Unwired Planet: Telecom Italia Mobile and Unwired Planet partner for market trial of wap wireless internet services, Press Release, 29.10.1998
< http://www.unwiredplanet.com/new/press/102998_TIM.html >

[10]

Unwired Planet: Telecom Italia Mobile and Unwired Planet partner for market trial of wap wireless internet services, Press Release, 29.10.1998
< http://www.unwiredplanet.com/new/press/102998_TIM.html >

 

Lisätietoja

Duffey, Kevin & Taylor, Marcus: Mobile + Internet = Explosion? Perhaps
Pohdintoja langattomaan Internet käyttöön liittyen

Kontio, Sari: Value Added Mobile Services: the trend of the future
Lyhyt esittely VAS palveluista ja markkinatilanteesta

Kontio, Sari: Mobile Information Services
Tuotetietoutta Informaatiopalveluiden toteuttamiseen.

Kontio, Sari: Localized SMS info services
Kuvaus säätiedot -informaatiopalvelusta

Dewey, Barney: Wireless Data Just Around The Corner
Langattomista datapalveluista

Seybold, Andrew: The Convergence of Communications and Computing
Tunnetun analyytikon analyysia tekniikasta

Nokia: Internet goes wireless
Laitevalmistajan näkemyksiä

Radiolinja: AskIT-tekstiviestipalvelu
SMS pohjainen informaatiopalvelu

Reiter, Alan A: Reiter's Rules For Avoiding Wireless Data Doom
Kommentteja langattomien datapalvelujen busineksesta

Fujitsu: Announces ByeDesk Link Server Software for Wireless Networks
Kaupallisen informaatio ja gwpalvelun julkistus

Fujitsu: New Standard for the Mobile Workforce
Softatalon näkemyksiä markkinoista ja tarpeista

Healey, Jon: Cellular surfing gets a following
Artikkeli langattomasta Internetistä

Linder, Ben: The Wireless Application Protocol (WAP) - Bringing Electronic Customer Care to cdmaOne Arvioita WAP:n merkityksestä

GSM lyhytsanomat
Lisätieto SMS:stä opinnäytteestä