Sisällön tuotanto ohjelmistojen
verkotettuihin käyttöoppaisiin

01.12.1998

Olli-Pekka Isola
Tietotekniikan KO
Teknillinen Korkeakoulu
Olli-Pekka.Isola@hut.fi

Jukka Pigg
Kemian KO
Teknillinen Korkeakoulu
Jukka.Pigg@hut.fi

Tiivistelmä

Käyttäjien tarve saada opastusta ei poistu koskaan, vaikka sovellukset muuttuisivatkin yksinkertaisemmiksi käyttää. Toimintaympäristön muutos, työnkuvien monipuolistuminem, kokonaisvastuun ottaminen ja organisaatioiden madaltuminen edellyttävät informaation ja tukimateriaalin joustavaa saantia tarpeen mukaan. Tietokonesovellusten avusteet ovatkin näistä ja kustannus- ja ympäristösyistä siirtyneet sähköiseen muotoon. Viimeaikoina erityisesti verkotettuun muotoon. Tässä kehityksessä erääksi ongelmaksi nousee sähkoisen tutorin kehittäminen. Ihmistä työpisteen vieressä näyttämässä, kuinka sovellusta käytetään, on vaikea voittaa. Harkitusti ja valikoiden kuvaruudun tapahtumia nauhoittamalla ja selostamalla tutor –toiminto on toteutettavissa verkkotekniikoin. Itse verkkojen kapasiteetti ja aineistojen kompressiot ovat jo ratkaistuja ongelmia – ainakin kehittyneissä ja maantieteellisesti rajoitetuissa ympäristöissä, kuten Espoon Otaniemessä, Teekkarikylässä. Microsoft Windows -käyttöjärjestelmäperheelle on saatavissa joukko työkaluja verkotetun aineiston tuottamiseen, jakeluun ja katseluun: Microsoft NetShow, Lotus ScreenCam, Real Servers (useita), Techsmith SnagIt, US Interactive WebProducer.

1 Paksu kirja kauniiseen käteen (Alias 1980 –luku)

Näihin päiviin saakka ohjelmistotuotteet ja käyttöohjeet on toimitettu käyttäjälle yhtenä pakettina. Käyttöohjeet olivat aluksi paperilla. Tänään ne ovat useimmiten sähköisessä muodossa, kuitenkin edelleen samassa paketissa ohjetiedostona. Tämän kehityksen on tehnyt mahdolliseksi kohtuullisen yksinkertainen, suosittuun MS Windows –käyttöjärjestelmään integroitu, Windows Help –toiminto. Muiden käyttöjärjestelmäalustojen tapauksessa HTML –muotoinen WWW –sivusto on vakiinnuttamassa paikkansa samalla laajentaen mahdollisuuksia ja vaikuttaen esim. MS Windows –käyttöjärjestelmän kehitykseen.

2 Raskas selain litteään ruutuun (Alias 1990 –luku)

Ohjelmat yhtenäistyvät, koska vain muutama käyttöjärjestelmäarkkitehtuuri ja tapa tehdä ohjelmia on riittävän tehokasta ja ennenkaikkea sovelluskehitysympäristön tuottajien tukemaa. Ohjelmien perustoiminnot yksinkertaisia – joskin ne useasti hukkuvat kaikenlaisen graafisen roskan alle – ja ohjeita niihin ei tarvita. Osittainen yksinkertaistuminen saattaa kuulostaa köyhältä tai mielikuvituksettomalta, mutta käyttäjille se on voittopuolisesti postiviinen asia: Työkuormitus ja stressi laskee, kun tarpeettomien asioiden kanssa ei tarvitse taistella [15].

Ohjelmien edelleen nopea kehitys on pakottanut ohjelmistovalmistajiakin miettimään kirjaa tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja. Samaan aikaan käyttäjätkin ovat jo kokeneempia ja koneiden parissa ei enää ole niin paljon vasta-alkajia. Ohjeiden ei siis enää tarvitse tulla paperisina ja kaikissa ohjelmissa sähköinenkään ohje ei ole enää samassa paketissa vaan tietoverkossa. Nopea kehitys tekisi paketin mukana toimitettavat ohjeet nopeasti vanhoiksi.

3 Hei, meillä on idea! Missä työkalut?

Käyttäjillä on kuitenkin tarve saada kattavia esimerkkejä ohjelmien käytöstä. Ensikertalaisia atk:n käytäjia on edelleen yritysmaailmassa, vaikka vähemmän. Kotikäyttö sen sijaan laajenee. Yritysmaailman erikoissovellukset erikoistuvat. Hyvin pienelle joukolle ei kannata järjestää massakoulutusta tai kirjoittaa pitkiä ja perusteellisia ohjeita ohjelmapaketin mukana toimitettavaksi. Mikään ei kuitenkaan korvaa kädestä pitäen näyttämistä, mutta lähelle voidaan päästä, jos ohjaajan tekemiset saadaan käyttäjän työpöydälle näkyviin. [2, 5, 9] Myös oppilaitokset ja hallinto, ei vain yritykset, voivat hyötyä luentojen ja kurssien visuaalisen aineiston verkottamisesta [10].

Windows Help –tiedostostot tai WWW –sivut ovat tähän saakka sisältäneet lähinnä yksittäisiä kuvia ohjelman ikkunoista. Miltä tuntuisi, jos työpöytä, hiiren liikkeet, ikkunoiden sisällön muutokset ja käytön äänetkin olisivat mukana? Mielestämme ajatus on erinomainen, sillä näin käyttöoppaan tai muun referenssin selaaminen muuttuisi lähes henkilökohtaisen opettajan kanssa kommunikoinniksi. Liikkuviin kuvaruutukaappauksiin kun olisi mahdollista lisätä myös sovelluksen kehittäjän, konsultin, kouluttajan tai toisen käyttäjän ohjeita ja kommentteja äänenä.

Perinteisesti ratkaisu on ollut video [13]. Eihän ole oikeastaan temppu eikä mikään tehdä tavallinen video, jossa ohjelman toimintaa esitellään. VHS –kasetilla jaettavat koulutusvideot muodostavat jopa ihan oman tuotesegmenttinsä. Siitä vain digitoimaan nauhan sisältö ja laittamaan se Webiin. Ei! Kun kameralla otetaan kuva ruudusta (tai kuva tulee suoraan näytönohjaimesta nauhurille), niin kuvasta tulee suttuinen ja resoluutio on rajoitettu. Materiaalin käsittelykin tapahtuu omilla laitteillaan eikä sovelluskehittäjille tutussa ympäristössä. Otokset ovat yleensä pitkiä ja digitoituna materiaali on turpean kokoinen eikä ota huomioon kuvaruudun erityisominaisuuksia [3]. Näin tuotettu digivideon pätkä ei mahdu joskus kapoisillekin tiedonsiirtoteille.

Päätimme siis etsiä ohjelmia, jotka osaavat kaapata kuvaruudun sisällön ja pakata syntyneen aineiston käyttäen hyväksi kuvaruutukuvan (tai pikemminkin ohjelmien) ominaisuuksia eli usein suuria tasaisia saman värin pintoja, hidasta päivittyvyttä jne. Löytämämme tuotteet tuntuvat sopivan ainakin FUNET / TKK / Trinet –verkkoon [1]. Etsimme ohjelmia lähinnä Windows –käyttöjärjestelmäperheelle.

5 Ratkaisumallit

Ohjelmien käyttöoppaiden liikkuvat kuvaruutukaappaukset eivät ole “Live” –materiaalia vaan kerran tuotettuja aineistoja, jotka säilytetään tiedostona. Sen sijaan aineisto voidaan jakaa eteenpäin joko tiedostona tai bittivirtana eli streamina [1].

Tiedoston siirto käynnistyy tavallisesti WWW –selaimesta. Käyttäjä napauttaa haluamaansa linkkiä tai kuvaa ja selain lähettää linkissä määritellylle palvelimelle pyynnön lähettää tiedosto. Tiedosto tulee käyttäjän koneeseen kokonaan ja vasta sen jälkeen sitä ruvetaan näyttämään. Katselu vaatii tavallisesti oman katseluohjelman. Myös EXE – muotoiset aineistot ovat mahdollisia, jolloin erillistä katseluohjelmaa ei tarvita, mutta tällöin syntyy riippuvuus käyttöjärjestelmästä (EXE voidaan ajaa vain tietyllä alustalla) ja toisaalta aineiston oheen leivottu katseluohjelma tulee siirrettyä turhaan jokaisen aineiston mukana [4].

Toinen tapa jakaa ja käyttäjälle kenties miellyttävämpi tapa, on jatkuvan bittivirran tekniikat eli streaming. Streaming datan vastaanotto käynnistyy, kun käyttäjä napauttaa selaimessa streamin yksilöivää linkkiä. Erikoistunut streaming –datan näyttösovellus rupeaa esittämään vastaanottamaansa dataa heti, kun sitä on saatavalla. Näyttösovellus saa esitettävän datan streaming –palvelimelta, joka lähettää dataa vastaanottavan sovelluksen esittämien pyyntöjen ja verkkokapasiteetin mukaisesti. Ratkaisun etuna on lähes välitön vaste käyttäjälle ja tasaisempi kuorma verkolle. Jotta yhteensopivuus IP –maailmassa eri tekniikoiden välillä taattaisiin, on tarkoitukseen laadittu oma suosituskin, RFC-2326 [14].

6 Tuotteet

7 Ohjeita sisällöntuottajalle

• Suunnittele sanottavasi etukäteen. Piirrä kaavio, mieti ajoitus, selostus ja liikkeesi ruudulla.
• Mieti, voitko jakaa esityksesi osiin. Tämä tarjoaa toisaalta hyviä kohtia muokkaukseen, toisaalta tarjoaa katsojalle mahdollisuuden vetää henkeä ja pureskella vastaanottamaansa sanomaa.
• Pidä esitys lyhyenä ja ytimekkäänä.
• Poista kaikki häiritsevät elementit, kuten animoidut kursorit, taustakuvat ja muut erikoisefektit. Ne sitäpaitsi kasvattavat turhaan aineistosi kokoa. Sammuta muut ohjelmat paitsi äänitysohjelma ja esittelemäsi ohjelma. Turhat ohjelmat voivat häiritä äänitystä ja varastaa systeemiresursseja.
• Pienempi väripaletti tuottaa pienempiä aineistoja samoin kuin pienempi resoluutio. Ajattele katselijoitasi ja kuulijoitasi. [7]

8 Lähdeluettelo

10 Lisätietoja