TELELÄÄKETIEDE

22.11. 1998

Markus Salo, Satu Heikkinen

TI I

Teknillinen Korkeakoulu

mksalo2@cc.hut.fi sheikkin@cc.hut.fi


Tiivistelmä

Telelääketiede on yksinkertaisimmillaan digitaalisen tiedon siirtämistä esimerkiksi sairaaloiden välillä. Näin voidaan siirtää tutkimustuloksia, röntgen-, mikroskooppi- ja ihotautikuvia sekä laboratoriotietoja. Nykyinen tekniikka riittää myös videokuvan siirtoon. Näin voidaan saada reaaliaikaista asiantuntija-apua ja työnohjausta sekä myös opetusta. Telelääketieteen eduksi voidaan lukea taloudellinen hyöty, joka seuraa potilaskuljetuksien ja hoitopäivien vähenemisestä. Potilaiden kannalta terveydenhuoltopalveluiden paraneminen on todella oleellinen hyöty. Myös potilasturvallisuus lisääntyy, kun sairaanhoitopaikkoja vapautuu enemmän.

1) JOHDANTO

Tiedonsiirtotekniikkaa voidaan lääketieteessä hyödyntää monin eri tavoin. Terveyskeskusten lääkärit voivat saada asiantuntija-apua reaaliaikaisesti esimerkiksi röntgenkuvien tulkitsemiseen. Televiestintää voidaan hyödyntää lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan koulutuksessa. Tästä esimerkkinä videoneuvotteluyhteydet. Voidaan siirtää myös aivosähkökäyriä, laboratoriotuloksia, mikroskooppikuvia jne.

2) Mitä telelääketiede on

Telelääketiede on lääketieteellisen asiantuntija-avun siirtämistä ja käyttämistä tietoverkkojen avulla. Tällöin potilasta voidaan tutkia ja hoitaa tarvittavaa asiantuntemusta käyttäen etäisyyksistä riippumatta. Siirrettävä tieto on tekstiä, kuvaa tai ääntä [2]. Tämän on mahdollista olla interaktiivista (esimerkiksi videokonsultaatio) tai non-interaktiivista (esimerkiksi radiologinen still-kuva) [2]. Telelääketieteessä pyritään tiedon kulun parantamiseen ja etätyön, -konsultaation, sekä -opetuksen mahdollistamiseen.

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota toimivien sovellusten kehittämiseen. Tekniikka ja käyttö ovat kaksi oleellisesti erilaista asiaa. Teknisesti voidaan kehitellä pitkällekin meneviä sovelluksia, mutta näistä ei ole vastaavaa hyötyä, jos käyttäjät eivät pysy ajan tasalla. Tämä vaatii siis huolellista alan kokonaisvaltaista suunnittelua sekä huomattavaa henkilötyövoiman panostusta joltakin asiaan erikoistuneelta taholta.

3) Telediagnosoinnin osa-alueet

Telelääketieteen sovellutuksia eri lääketieteen aloille on koko ajan kehitteillä lisää. Toiset alat ovat kehityksessä tällä hetkellä pidemmällä kuin toiset.

3.1) Teleradiologia

Teleradiologia on telelääketieteen tärkein sovellus maailmanlaajuisessa tarkastelussa. Kehitystä on helpottanut se, että tässä tutkimustulokset ovat jo valmiiksi digitaalisessa muodossa. Suomen tilannetta tarkasteltaessa huomaataan, että jokaisessa terveyskeskuksessa on röntgenlaite, mutta kaikissa ei ole röntgenlääkäriä. Tällöin on erittäin hyödyllistä siirtää informaatio olemassa olevia tietoliikenneyhteyksiä pitkin asiantuntijalle. Nykyinen tekniikka on suhteellisen halpaa ja nopeaa. [2]

Tällainen tapahtuu käytännössä niin, että röntgenhoitaja huolehtii paikan päällä terveyskeskuksessa kuvauksista, kuvien digitoinnista ja niiden lähettämisestä sopivalle palveluntarjoajalle. Tälläisia ovat esimerkiksi alue-, keskus-, tai yliopistollinen keskussairaala tai joku yksityinen taho. Nykyään on käytössä yli 7000 teleradiologia yksikköä maailmassa ja niillä suoritetaan kymmeniä tuhansia tutkimuksia ja diagnooseja vuosittain [2].

Teleradiologia asettaa vaatimuksia kolmeen asiaan: resoluutioon, pakkaukseen ja siirtonopeuteen. Digitoidun kuvan resoluutiot ovat tyypillisesti luokkaa 512*512 - 1024*1024 ja harmaasävy bittien määrä vaihtelee kahdeksasta kahteentoista [2]. Ristiriitaisia vaatimuksia ovat resoluutio ja siirtoaika. Mitä enemmän bittejä käytetään sitä tarkempia saadaan kuvista. Toisaalta taas siirrettävä tietomäärä on tällöin suurempi ja tiedonsiirtoajat pitenevät. Pakkauksen avulla voidaan siirtää tarkempia kuvia nopeammin. Kuvia ei kuitenkaan voida pakata rajattomasti niin ettei informaatio kärsisi. Tämä on lääketieteen kannalta tärkeää. Vain niitä algoritmeja joiden pakkaussuhde on 3:1 tai pienempi voidaan yleensä pitää häviöttöminä [2]. Siirtonopeutta taas rajoittaa yleensä etenkin syrjäseuduilla lähettimen eli modeemin nopeus. Kylläkin suurissa sairaaloissa nopeutta voi rajoittaa itse siirtokanava.

Teleradiologian todellisina tai potenitaalisina käyttäjinä voidaan pitää esimerkiksi päivystävää radiologia, ensiapua, sairaankuljetusta ja erikoistuneita radiologeja [2]. Päivystävälle radiologille voidaan antaa siirrettävä teleradiologian vastaanotin kotiin, jolloin kuvat voidaan välittää lääkärille ilman, että hänen pitää tulla paikanpäälle sairaalaan. Näin myös konsultaatiota pyytänyt lääkäri saa tulokset nopeammin. Sairaankuljetuksessa voidaan jo matkalla ottaa potilaasta kuvat ja näin lääkärit voivat valmistautua tilanteeseen ennen kuin itse potilas ehtii paikalle. Myöskin ensiavussa voidaan kriittisessä tilassa olevista potilaista otetut kuvat siirtää nopeasti radiologian osastolle. Lausunto toimitetaan tästä edelleen sitä pyytäneelle lääkärille. Teleradiologiaa hyödyntäen voivat radiologit erikoistua yhä kapeammalle erikoisalalle, koska maantieteellisen sijainnin vaikutus katoaa. Esimerkiksi Suomessa voisi tällöin olla muutama lasten radiologiaan erikoistunut lääkäri. Ymmärrettävästi diagnoosien laatutaso kohoaisi.

3.2) Telepatologia

Telepatologisia eli mikroskooppikuvien siirron sovelluksia on jo käytössä eri puolilla Suomea. Käynnissä olevan leikkauksen aikana on mahdollista ottaa jääleikenäyte ja siirtää se videoneuvotteluyhteydellä esimerkiksi keskussairaalan patologille. Patologi saa halutessaan pysäytyskuvia liikkuvasta mikroskooppikuvasta ja voi antaa diagnoosin ja ohjeita leikkauksen jatkoa varten. Myös tarkalla digitaalikameralla otettuja kiintokuvia voidaan siirtää patologille lausuntoa varten.

3.3) Teledermatologia

Teledermatologialla tarkoitetaan ihotautikuvien digitaalista siirtoa [3]. Dermatologin palveluja saa yleensä keskussairaaloista. Heidän asiantuntemustaan voi hyödyntää tehokkaasti videoneuvottelun avulla. Videoneuvotteluvarustus, jossa käytetään lisänä pysäytyskuva- mahdollisuutta, on erinomainen apu terveyskeskuslääkärille. Dermatologisten suuriresoluutioisten pysäytyskuvien siirto konsultaation antajalle on toinen hyvä vaihtoehto silloin kun still-kuvien siirto ei riitä.

4) Telekonsultointi

Kuvayhteys ja potilaan näkeminen konsultaatiotilanteessa säästää potilaan aikaa ja vaivaa, kun turha matkustelu sairaana jää pois. Elävän kuvan yhteys on tärkeä myös kahden lääkärin välisessä konsultaatiossa, jolloin on mahdollista tehdä toimenpiteitä ja tutkimuksia kauko-ohjatusti(mm. tähystyksiä tai pienempiä leikkauksia). Videoneuvotteluyhteyksissä vaikkapa terveyskeskuslääkärit voivat saada reaaliaikaisesti asiantuntija-apua kokeneilta erikoisalojen lääkäreiltä.

5) Televiestintä

Televiestintää voidaan hyödyntää lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan koulutuksessa sekä helpottaa kaikin puolin tiedonsaantia. Sähköisessä muodossa potilas- ja laboratoriotiedot ovat helposti siirrettävissä (tietosuoja varmistettuna), mikä myös tehostaa hoitoa, vähentää odottelua ja säästää kustannuksia. [3]

6) Muita sovellusalueita

Työnohjauksessa, havainto-opetuksessa ja koulutuksessa pystytään hyödyntämään telelääketieteen tuomia mahdollisuuksia. Videoneuvotteluilla voidaan järjestää monipistekoulutustilaisuuksia ja vastata terveyskeskuslääkäreiden koulutustarpeisiin. Lääninkoulutusseminaareja voidaan pitää tehokkaasti ilman, että lääkäreiden työaika hukkaantuu matkoihin.

Laboratoriotietojen siirto on yksi sovellusalue. Potilaiden laboratoriokokeiden tulokset ovat helpommin saatavissa ja siirrettävissä, kun ne ovat sähköisessä muodossa. Eri valmistajien laboratoriotietojärjestelmät voidaan verkottaa (OVT-tekniikka) esimerkiksi hoitamaan koko sairaanhoitopiiri.

Telekardiologiassa EKG:tä voidaan siirtää kardiologille tai ensiapuasemille erityyppisiä verkkoyhteyksiä käyttäen. Tällaisia ovat mm. matkaviestin- tai satelliittiyhteydet.

Telepsykiatria käyttää reaaliaikaisia videoneuvottelukonsultaatiota terveyskeskuslääkärien ja psykiatrian ammattilaisten välillä. Näin työ ja käytettävissä olevat resurssit tehostuvat. Projektien tulokset ovat tähän asti olleet erittäin myönteisiä. Myös maailmalla saadut kokemukset hoitotyössä muun muassa lasten psykiatriassa, ovat vahvistaneet telepsykiatrian käyttökelpoisuutta terveydenhuollossa.

Teleneurofysiologiassa siirretään EEG eli aivosähkökäyrä. Yhteydet soveltuvat aina ISDN-verkosta ATM-palveluihin asti.

6) Telelääketieteen etuja

Telelääketieteen etuja on monia. Terveydenhuoltopalveluiden yleinen taso paranee, kun lääketieteellinen erikoisosaaminen on kaikkialla saatavissa. Tasa-arvo syrjäseutujen ja suurten asutuskeskusten asukkaiden kesken lisääntyy [3]. Myöskin turhat potilaskuljetukset terveyskeskuksista keskussairaalaanjäävät pois.

Diagnoosit pystytään tekemään nopeammin ja hoidon tehostaminen lyhentää näin myös hoitoaikoja. Tästä koituu säästöjä mm. asiakkaille, kunnille, Kelalle, yhteiskunnalle. Potilaan turha makuuttaminen sairaalassa jää pois sillä aikaa kun vanhalla menettelyllä kuvat kävisivät kirjekuoressa mutkan yliopistollisessa sairaalassa [3]. Tämä säästä jo yksistään hoitopäiväkustannuksissa 1500 mk vuorokaudessa [3]. Säästöä tulee merkittävästi siitäkin jos sairaslomat lyhenevät nopeammin saadun avun tuloksena. Myös uusintakäyntien määrä vähenee.

Potilaiden seuranta ja diagnosointi paranee kotona tai ei-kliinisessä hoitopaikassa. Näin sairaanhoitopaikkoja vapautuu enemmän ja samalla potilasturvallisuus lisääntyy. Yksityisen sektorin toiminta-aluetta voidaan laajentaa telelääketieteen avulla.

7) Telelääketieteen haittapuolia

Telelääketieteen vaikutuksia pohdittaessa voidaan löytää myös haittapuolia. Työpaikkojen väheneminen pitkällä aikavälillä on yksi tällainen. Tämä johtuu mm. siitä että kaikkia potilaan ympärillä työskenteleviä henkilöitä ei enää tarvita kun uusi tekniikka nopeuttaa hoitoa. Tämän vuoksi jotkut pitävät telelääketiedettä uhkana itselleen pelätessään työpaikkansa puolesta.

Kysymys sinänsä on, kuka tekee päätökset. Kaikilla kolmella tekijällä palveluiden kuluttajilla, tuottajilla ja maksajilla on asiaan oma näkökantansa.

Yhteiset standardit ovat onnistuneen tiedonsiirron välttämätön edellytys.. Laitetoimittajat eivät aina ole kovinkaan halukkaita oman laitteistonsa muuttamiseen "yhteensopivaksi". Kuvansiirrossa erääksi standardiksi on muodostumassa DICOM, mutta tämäkään "standardi" ei ole ongelmaton, koska vieläkin on eräitä osia tiedosta jotka ovat laitespesifejä [1]. Kuvansiirto ehkä vielä onnistuu, mutta oheistiedon siirrossa voi olla ongelmia. Verkon yleisin ongelma on muutenkin tietoturvallisuus, joka on lääketieteen saralla erityisen tärkeää. Esimerkiksi potilaan henkilökohtaiset tiedot eivät saa joutua ulkopuolisten käsiin.

Jotta telelääketiedettä voidaan kokonaisvaltaisesti hyödyntää tarvitaan tietotekniikan perustaitojen omaksumista sairaalaan sisällä. Tässä voi tulla ongelmaksi se, löytyykö riittävästi resursseja järjestää koulutusta. Henkilökunnalla on suuret työpaineet jo muutenkin ja tällöin into ylimääräisiin "atk-opintoihin" voi olla aika vähissä. Siksi pitäkin olla jokin telelääketieteeseen perehtynyt taho joka voisi ottaa vastuun alan kehittämisestä [1].

Lähdeluettelo

[1] Anon, Telelääketiede, 6.8.1998
< http://eptek.sthol.fi/telel_t.htm >

[2] Kolkkinen, J., Telelääketiede, 22.4.1998
< http://www.students.tut.fi/~jank/Harkat/telerad.htm >

[3] Parkkinen, P., Telelääketiede: Liikuta tietoa, älä potilasta, tutkielma, Oulun THOL, 28.8.1997, 10 s.
< http://www.oamk.fi/~peparkki/telelt.htm >

[4] Suomen Telelääketieteen Seura, Telediagnostiikka, 29.6.1998
< http://www2.fimnet.fi/telemedicine/index.html >

Lisätietoja

Allen, D. & Bowersox, J. & Jones, G. G, Status of Telesurgery, Telemedicine Today, 1997
Laaja aineisto siitä mitä telelääketiede on tällä hetkellä. Täältä löytyy mm. linkkejä, artikkeleita ja opetusta.

Anon, About Telemedicine: Definitions and Descriptions, TeleMed-E-Zine, 1998, Nro. September/1998
Termien selityksiä

Anon, European Health Telematics Observatory: Rationale, mission and activities, EHTO Journal, 1996, Vol. 1, Nro. 1
Koko Euroopan kattava verkkolehti

Anon, Newborn Twins at Risk... What Can Telemedicine Do?, 7.8.1998
Esimerkki telelääketieteen käytöstä vastasyntyneen hoidossa

Berry, F. C. Jr, Telemedicine and the Army, ARMY Magazine, 1996, Nro. April/1996
Telelääketieteen kehitys ja käyttö armeijassa

Burgener, J. A & Kienzle, G. M, A Test Drive on the Health Care Information Superhighway, Council of Teaching Hospitals, 1994, Vol. 28, Nro. 4
Iowan lääketieteellisen yliopiston raportti telelääketieteen tutkimuksesta

Heikkinen, P., Telelääketiede säästää potilasta ja rahaa, Med-News, 1996, Nro. 3
Telelääketieteen käyttöalueita

Horton, C. M., The Role of Nursing in Telemedicine, January 1997
Lastenhoidossa käytettävät sovellukset

Kincade, K., Cardiac Image Management: It's About Time, Telehealth Magazine, 1998, Vol. 1, Nro. 1
Artikkeli telelääketieteen uusista mahdollisuuksista

Kvist, M., Telelääketiedesovellukset Suomessa 1996, 24.4. 1996
Millaisia sovelluksia on kullakin sairaanhoitopiirillä Suomessa käytössä

Medical Informatics Research Centre in Turku, MIRCIT Toimintasuunnitelman lyhennelmä, 8.6.1998
Mircit-projektin kuvaus

Ohinmaa, A. & Reponen, J. & Työryhmä, Telelääketieteen arviointimalli ja suunnitelma mallin testaamiseksi viidellä erikoisalalla, FinOHTAn raportti 4, 1997
Yleinen selostus telelääketieteen käytöstä Suomessa sekä joitain malliesimerkkejä

Peltoniemi, T., Tietoyhteiskunta ja päihdetyö, 31.3.1998
Telelääketiede päihdetyössä ja potilashuollossa esimerkiksi silloin kun potilas ja lääkäri ovat kaukana toisistaan

Sinisammal, J., Kuvapuhelin terveyskeskuksen ja vanhustyön apuna, 14.12.1997
Kertoo kuvapuhelimen potentiaalisia käyttömahdollisuuksia terveysaseman ja vanhustyön yhteisten asiakkaiden eli vanhusten asioiden hoitamisessa.

Telemedicine At Mayo Clinic, Telemedicine Applications at Mayo, 25.11.1996
Suuren lääketieteellisen laitoksen telelääketieteen käytön esittely

Äärimaa, M., Telelääketieteen eettiset ohjeet, Suomen Lääkärilehti, 1997, Vol. 52, Nro. 28
Eettisiä ohjeita lääkäreille