YHTEYDET KOTOA INTERNETIIN

1.11.1999

Katri Pietilä
Puunjalostustekniikka
Teknillinen Korkeakoulu
katrip@cc.hut.fi


Tiivistelmä


    Nykyään tuntuu, että jokaisen yrityksen, yhdistyksen ja myös yksilön täytyy jollain tavoin olla verkossa. Kiinnostus kotoa käsin muodostettavia Internet-yhteyksiä kohtaan kasvaa jatkuvasti, mutta kaikki eivät välttämättä tiedä, mitä vaihtoehtoja yhteyttä haluaville on tarjolla.

    Yhteyden valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä itse katsoo tarvitsevansa. Sähköpostinsa nopeasti kerran päivässä vilkaisevalle kiinteä ja nopea yhteys ei ehkä ole välttämätön eikä ainakaan kustannustehokkain vaihtoehto. Toisaalta taas runsaasti ohjelmia ja suurikokoisia tiedostoja siirtävälle tavallinen modeemiyhteys saattaa tuntua tuskallisen hitaalle ja epävarmalle.

    Tarjolla on (asuinseudusta hieman riippuen) monenlaisia ratkaisuja, joiden joukosta varmasti jokainen löytää itselleen parhaan mahdollisen vaihtoehdon. Yhteysnopeuden kasvattaminen käytön lisääntyessä saattaa tulla tarpeelliseksi, mutta alussa kannattanee totutella tietoverkkoon hieman halvemman palvelun kautta.

1 Johdanto


    Lähes kaikki suomalaiset ovat nykyään jo vähintään kuulleet Internetistä, valtaosalla on myös ollut mahdollisuus kokeilla itse sen käyttöä. Kiinnostus Internetiä ja kaikkia sen käyttömahdollisuuksia kohtaan ei suinkaan näytä olevan vähentymässä, pikemminkin päinvastoin. Uusia sovelluksia, ympäristöjä ja käyttötapoja mietitään, keksitään ja tuodaan markkinoille jatkuvasti.

    Yhä useammat ihmiset haluavat myös päästä käyttämään tätä ihmeellistä tietoverkkoa, joka tuntuu vastaavaan kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin ja tarpeisiin. Jopa teknofobisimpienkin ihmisten on pikkuhiljaa tehtävä myönnytyksiä. Helpoin tapa kokeilla Internetiä on usein kirjastossa tai jossain muualla, missä on yleisessä käytössä olevia tietokoneita, joissa on Internet-yhteys. Käytön edetessä ja lisääntyessä yleensä kuitenkin kasvaa myös halu saada Internet-yhteys omaan kotiin, jossa omassa rauhassa voi tutkia tietoverkon saloja. Vuonna 1998 tehdyn Internet-käyttäjätutkimuksen mukaan 48% ihmisistä käyttää Internetiä yksinomaan kotoa, 21% sekä kotoa että työpaikalta. Yli kaksi kolmesta tarvitsee siis jonkinlaisen Internet-yhteyden kotiin, ja monet muutkin varmaankin harkitsevat sellaisen hankkimista. [ 4 ]

     Tämä essee käsittelee tapoja, joilla tavallinen kotikäyttäjä voi saada yhteyden Internetiin. Eri vaihtoehtoja vertaillaan ja mietitään, kenelle ne sopivat.
 

2 Peruskäyttäjä


    Kuka ja millainen ihminen on peruskäyttäjä? Sanalla tarkoitetaan tässä esseessä ihmistä, jolla ei välttämättä ole kovinkaan paljoa tietokone- tai Internet-käyttökokemusta. Tärkein peruskäyttäjää määrittelevä ominaisuus on kuitenkin se, että hänellä ei ole jatkuvaa tarvetta aina vain nopeammalle tietokoneelle ja verkkoyhteydelle. Hän tuskin tarvitsee yhteyttä jatkuvaan isokokoisten tiedostojen siirtämiseen, vaan käyttää verkkoaikaansa lähinnä sähköpostin, keskusteluryhmien ja normaalin WWW-selailun parissa.
 

2.1 Peruskäytön vähimmäisvaatimukset

    Usein ajatellaan, että Internet-käyttö vaatii myös tietokoneen. Valtaosa verkkoyhteyksistä toki onnistuu vain tietokoneen omistajilta, mutta käytännössä sekään ei ole mikään välttämättömyys. Esimerkiksi Sonera Oyj tarjoaa ehkä parhaiten aloittelijoille sopivaa Inet-TV -pakettia, jonka avulla nettiä voi totutella käyttämään jo aiemmin tutun laitteen, television, kautta. Onnistuakseen yhteys vaatii normaalin TV-vastaanottimen lisäksi myös kodinkonekaupasta saatavan lisälaitteen ja palveluntarjoajan oman yhteyspaketin [ 6, 8 ]. Tälläisen palvelun rajat tulevat kuitenkin jo peruskäyttäjälläkin nopeasti vastaan, sillä kaukosäätimellä näpyttely (langaton näppäimistö on toki saatavilla oleva lisälaite) ja TV-ruudun tietokonenäyttöön verrattuna huonompi tarkkuus saattavat ruveta hiertämään hermoja samalla, kun muut perheenjäsenet valittavat siitä, etteivät näe suosikkiohjelmiaan.

    Tietokoneen omistaminen on siis nettiin haluavalle lähes välttämättömyys. Tietokone yksinään ei tietenkään yhdistä ketään automaattisesti tietoverkkoon, vaan apuun tarvitaan jokin lisälaite. Vuonna 1998 tehdyn Internet-käyttäjätutkimuksen mukaan 66% ihmisistä käytti yhteyden muodostamiseen modeemia, 13%:lla oli ISDN (Integrated Services Digital Network; sarja kommunikaatiostandardeja, joiden päätehtävänä on integroida ääni- ja muut palvelut. Perusyhteysnopeus on 64 kilobittiä sekunnissa)  ja 21%:lla kiinteä yhteys. [ 4 ] Kahden jälkimmäisen suosio on kovassa nousussa erityisesti palvelujen tarjonnan yleistyttyä, mutta tarkastelemamme peruskäyttäjä tekee yhä tuttavuutta Internetin kanssa ensimmäisiä kertoja modeemin avulla. Tietokoneen ja modeemin suoritustasolla ei yleensä palveluntarjoajan kannalta ole juurikaan merkitystä; hidas modeemi ja vaatimaton tietokone koettelevat enemmänkin käyttäjän kärsivällisyyttä.
 

2.2 Mahdollisia yhteysvaihtoehtoja

    Peruskäyttäjämme on nyt hankkinut itselleen tietokoneen ja modeemin. Useissa tietokonealan liikkeissä on laitteiston ohella myynnissä eri Internet-palveluntarjoajien eli ISP:iden (ISP = Internet Service Provider) valmiita paketteja, joten yhteyden varmistaminen onnistuu helposti samanaikaisesti välineiden hankinnan kanssa. Mikäli ei halua ostaa sikaa säkissä, eli hankkia Internet-yhteyttään juuri siltä operaattorilta, jonka paketti kaupassa sattuu olemaan tarjolla, kannattaa mahdollisesti ensin selailla tarjontaa ja valita itselleen parhaiten sopiva.

    Oletamme peruskäyttäjämme haluavan nimenomaan modeemiyhteyttä, koska hän on juuri hankkinut itselleen tuliterän modeemin. Tietokonealan lehdistä tai Internetistä itsestään löytyy usein ja varsin helposti ISP-vertailuja, joiden perusteella voi itselleen tärkeiden kriteereiden perusteella valita tulevan operaattorinsa. Suosituimpia yhteydentarjoajia tällä hetkellä ovat valtakunnalliset Soneran Inet, Finnet-yhtiöiden Kolumbus sekä Saunalahden Serveri. Lähes kaikki operaattorit tarjoavat nykyään myös ISDN-yhteyttä, joten palveluntarjoajaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa, mikäli peruskäyttäjämme haluaa hieman nopeuttaa yhteyttään. Suurin osa palveluntarjoajista antaa käyttäjälleen sähköpostiosoitteen ja oman postilaatikon ja useimmiten myös kotisivutilaa. Unix-tunnuksen saa myös useimmista paikoista, mutta nykyään, Windowsin ja Windows-ohjelmien hallitessa, harvemmin automaattisesti. Yhteyden nopeus riippuu modeemin nopeudesta. Tälläkin taholla tapahtuu kehitystä; nykyisellään valtaosalla ihmisistä käytössään 28800 bps:n modeemiyhteys.[ 4 ]

    Tarjolla on vaihtoehto myös tietokoneen omistajille, joilla on alituinen kiire. Yhteyden Internetiin saa myös GSM:n avulla, joskin yhteysnopeus on nykyisellään keskivertomodeemiakin hitaampi (9600 bps). Palvelu kuitenkin sopii kiireiselle, joka voi tarkistaa sähköpostinsa vaikkapa työmatkalla kannettavan tietokoneensa avulla. Odotettu WAP-puhelin arvatenkin lisää kännyköiden ja Internetin välisiä yhteyksiä huomattavasti. [ 6, 7 ]
 

3 Tehokäyttäjä


    Lähes kaikilla aloilla, millä tapahtuu jatkuvaa ja varsin nopeatahtista kehitystä, sama kehitys heijastuu myös käyttäjien toiveisiin ja tarpeisiin. Uuden kännykkämallin ilmestyessä markkinoille oma puhelin, joka kyllä toimii vielä varsin mainiosti, ei enää olekaan niin kovin hyvä, koska siinä ei ole mahdollisuutta säveltää omaa soittoääntä. Internet-yhteydet käyvät helposti nykyajan kiireiselle ja kärsimättömälle ihmiselle liian hitaiksi. Aluksi nopealta tuntunut uusi modeemi onkin kuin etana tervassa verrattuna ISDN:ään, joka taas jää lähtöruutuihin kun kuvaan astuu kiinteä yhteys. Kasvava käyttö lisää usein myös nopeuden tarvetta. Ohjelmien ja tiedostojen siirto, WWW-sivujen selailu ja esim. verkkopelien pelaaminen sujuvat huomattavasti mukavammin nopean yhteyden yli.

    Tehokäyttäjä määritellään tässä nyt ihmiseksi, jolle ei enää pelkkä sähköpostien tarkastaminen kerran päivässä ja satunnaiset WWW-sessiot riitä. Hän vaatii tietokoneeltaan ja yhteydeltään yhä parempaa suorituskykyä. Hänellä on usein takanaan kokemuksia modeemin käytöstä, mutta heti tilaisuuden tarjouduttua hän on vaihtanut yhteytensä nopeampaan.
 

3.1 Tehokäytön edellytykset

    Tehokäyttäjä vaatii nopeutta yhteydeltään. Myös tietokone on usein suorituskyvyltään varsin hyvä ja kenties useampaankin kertaan uudelleenrakennettu, kun osia vaihdetaan aina sitä mukaa, kun parempi tulee markkinoille.

    Kiinteä yhteys ei ole vielä käytännössä vaihtoehto läheskään jokaiselle suomalaiselle. Mikäli oletettu tehokäyttäjämme asuu Suur-Helsingin alueella, on hän onnellisemmassa asemassa nopeiden yhteyksien kannalta kuin valtaosa muualla Suomessa asuvista, mutta edes pääkaupunkiseudulla ei vielä tässä vaiheessa ole mahdollista saada kiinteää yhteyttä ihan joka paikkaan.

    Eri yhteydet saattavat vaatia erilaisia laitteistoja tai jopa tiettyä suorituskykyä tietokoneelta. Usein palveluntarjoaja (esim. puhelinyhtiö) toimittaa ja asentaa suurimman osan erikoislaitteista, mutta käyttäjän itsensä vastuulle jää esimerkiksi verkkokortin ja riittävän tehokkaan tietokoneen hankinta.
 

3.2 Mahdollisia yhteysvaihtoehtoja

    Ensimmäinen askel nopeamman yhteyden saamiseksi on usein ISDN, joka hankitaan usein myös siksi, ettei modeemiyhteys varaisi kodin ainoaa puhelinlinjaa. ISDN-yhteyttä varten tarvitaan teleoperaattorilta hankittava ISDN-liittymä, jolloin käyttäjä saa kotiinsa ISDN-verkkopäätteen sekä tietokoneeseen liitäntäkortin ja ajurit. Yhteyden nopeus on hieman tavallista modeemiyhteyttä nopeampi, vaikkakin yhteydenmuodostus ja toimintaperiaate ovat modeemikäyttäjille tuttuja. Yhteysnopeus ISDN:llä on 64 Kbps tai 128 Kbps, jos käytetään kahta kanavaa. Jälkimmäisessa tapauksessa puhelinmaksu on kaksinkertainen ja puhelinlinjakin on varattu yhteyden aikana. [ 2, 6, 9 ]

    Todellisia asianharrastajia kiinnostaa kuitenkin eniten kiinteä yhteys, jonka nopeus on aivan eri luokkaa verrattuna tavalliseen modeemiin. Heavy-usereita tietenkin ilahduttaa myös se tosiseikka, että yhteys on jatkuvasti auki. Yleisimmin kiinteiden yhteyksien hinta koostuu avausmaksusta sekä kiinteästä kuukausimaksusta, joten modeemikäyttäjän huolet puhelinlaskun suuruudesta ovat taaksejäänyttä elämää.

    Oletamme nyt, että tehokäyttäjämme asuu pääkaupunkiseudulla, jolloin hänellä on valittavanaan useita vaihtoehtoja. Mikäli hän ei kuulu niiden onnellisten ja etuoikeutettujen joukkoon, joilla on kiinteä nettiyhteys opiskelija-asunnostaan, joutuu hän hankkimaan yhteytensä kaupalliselta palveluntarjoajalta. Kiinteistä yhteyksistä käyttäjällä on helpoimmin saatavilla HPY:n tarjoama ADSL ja HTV:n kaapelimodeemi.

    ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line) on laajakaistainen yhteys perinteisellä puhelintilaajajohdolla. HPY tarjoaa useita eri nopeusvaihtoehtoja, joiden hinnat vaihtelevat. Enimmillään ADSL:lla voidaan vastaanottaa dataa 2 Mbps. ADSL-yhteyttä kehutaan kaapelimodeemiin verrattuna sillä, että  se käyttää omaa liittymäkohtaista siirtokaistaansa (kaapelimodeemin käytössä oleva siirtokaista on lähialueen yhteinen), joten siirtonopeus on tasaisempi. Ruuhka-aikoina kaapelimodeemin nopeus saattaa hidastua suuremman käyttäjämäärän takia. Käyttäjä tarvitsee koneeseensa ainoastaan Ethernet-kortin, HPY huolehtii muun tarvittavan laitteiston (mm. ADSL-verkkopääte) toimituksesta ja asennuksesta. Ainakin toistaiseksi palvelu vaikuttaa keskivertokuluttajalle varsin kalliilta; liittymismaksu on 2950 mk, jonka lisäksi esim. mainitusta 2 Mbps-yhteydestä joutuu maksamaan enimmillään 1449 mk/kk. [ 1 ]

    HTV:n kaapelimodeemi on varteenotettava vaihtoehto kaapeliverkossa oleville talouksille. Yhteyttä varten tarvitaan kotiin kaapelimodeemin lisäksi koneeseen verkkokortti. Kuten jo aiemmin mainittiin, on siirtokapasiteetti jaettu lähialueen käyttäjien kesken. Vastaanottonopeus 30 Mbps on huomattavasti siis ADSL:n huippunopeutta suurempi, mutta ruuhka-aikana data saattaa liikkuakin merkittävästi hitaammin. Järjestelmä on kuitenkin pyritty mitoittamaan siten, että paikallispalvelimelta modeemikohtaista kapasiteettia riittäisi vähintään 0,5 - 1 Mbps, mutta Internet-yhteyksissä nopeutta ei pystytä takaamaan yhtä suurella varmuudella. Erityisesti ulkomaanyhteyksien nopeuksiin vaikuttavat niin monet muutkin tekijät, ettei yksittäinen palveluntarjoaja oikein voi taata huippunopeuksiin pääsemistä. Hinnaltaan kaapelimodeemi on ADSL:ää halvempi, liittymismaksu on 270 mk ja kuukausimaksu 245 mk/modeemi.  [ 3 ]

    Sekä ADSL:n että HTV:n kaapelimodeemin oletetaan kattavan pääkaupunkiseudun viimeistään vuoden 2000 loppuun mennessä; jälkimmäisessä tapauksessa kattavuus toki on rajoitettu vain HTV:n näkyvyysalueelle. Yhtenä vaihtoehtona voidaan pitää myös oman alueverkon perustamista/valmiiseen alueverkkoon liittymistä. Tällöin siirtonopeudet kuitenkin keskivertokäyttäjän kukkarolle sopivilla hinnoilla jäävät aiemmin mainittuja vaihtoehtoja alhaisemmiksi tai sitten kustannukset saattavat nousta pilviin. Helpoimmaksi asian tekee, mikäli asuu alueella, jossa jo vanhastaan on alueverkko. Joka tapauksessa kustannukset nousevat suurella todennäköisyydellä esim. kaapelimodeemiyhteyttä korkeammiksi. [ 5 ]
 

4 Tulevaisuudennäkymät

    On perusteltua olettaa, että ihmisten kiinnostus nopeampia yhteyksiä kohtaan kasvaa edelleen. ISDN:n ja kiinteiden yhteyksien suosio on ollut nousussa ja luultavasti jatkuu edelleen, etenkin sitten, kun kiinteitä yhteyksiä on mahdollisuus saada entistä laajemmilla alueilla. Kiireisille ja liikkuville ihmisille tullaan jatkossa tarjoamaan nopeampia ja turvallisempia yhteyksiä kännykän ja kannettavan tietokoneen kautta, jolloin kotiyhteys ei enää rajoitukaan fyysisesti oman asunnon sisäpuolelle.

    Uhkakuvina esitetään, että nettiyhteyksien parantuessa ihmiset sotkeutuvat yhä pahemmin tietoverkkoon. Houkutteleeko kiinteä yhteys kököttämään koko päivän tietokoneen ääressä, kun ei puhelinmaksuistakaan tarvitse huolehtia? Toisaalta taas kiinteät yhteydet avaavat mahdollisuuden mm. yhä parempaan liikkuvan kuvan ja äänen siirtoon, jolloin yhä useampi asia on helppo hoitaa kotoa käsin. Etätyö, opiskelu, neuvottelut, yhteydenpito ystävien kanssa… Toivottavaa toki on, etteivät ihmiset täysin kasva kiinni tietokoneisiinsa, mutta nopeutuvat kotiyhteydet todellakin tutuvat avaavan lähes rajattomat tulevaisuuden mahdollisuudet.
 

Lähdeluettelo


[1] Helsingin Puhelin, HPY - Koti-ISDN [viitattu 31.10.1999]
< http://www.hpy.fi/koti/liittymat/adsl/adsl.shtml >

[2] Helsingin Puhelin, HPY - Koti-ISDN [viitattu 31.10.1999]
<  http://www.hpy.fi/koti/isdn/isdn.shtml >

[3] Helsinki Televisio, HTVinternet, 16.8.1999
< http://www.kamu10.net/index.html >

[4] Järvinen, Petteri, Internet-käyttäjäkysely 1998, 14.4.1998
< http://www.pjoy.fi/tutkimus/kt98/kt98-toc.htm >

[5] Kotiverkkoyhdistys, Kotiverkkoyhdistys, 19.2.1999
<  http://www.dna.fi/ >

[6] Rissanen, Kalle, Internetiin... kotoa ja matkaltakin, 15.9.1998
<  http://www.oulu.fi/atkk/tiedotus/sessio/sess198/internetiin.htm >

[7] Sonera Oy, Sonera GSM Data [viitattu 31.10.1999]
<  http://www.sonera.fi/gsm/palvelut/muut/gsmdata.html >

[8] Sonera Oy, Sonera Internet televisio [viitattu 31.10.1999]
<  http://www.sonera.fi/palvelut/internet/tv/ >

[9] Sonera Oy, Sonera Koti-ISDN [viitattu 31.10.1999]
<  http://www.sonera.fi/palvelut/kotipuhelin/isdn/index.html >

[10] Tietoverkko OnLine, Internet-Yhteydentarjoajat, 5.11.1998
<  http://www.talentum.fi/tietoverkko/oppaat/ISP.html >
 

Lisätietoja

Akkanen, Marko & Kilkanen Tero & Rahkonen Jussi, 56k-modeemit, 24.11.1998
<  http://keskus.hut.fi/opetus/s38118/s98/htyo/18/ >
    Puhdasta teknistä faktaa 56k-modeemeista. Modeemia on myös vertailtu ISDN-yhteyteen käyttäjän näkökulmasta.     Vertailussa on otettu huomioon käyttäjien monet erilaiset toiveet ja tarpeet.

Kegel, Dan, Dan Kegel's ISDN Page, 24.1.1997
<  http://alumni.caltech.edu/~dank/isdn/ >
    Tiukkaa faktaa ISDN:stä ja sen toiminnasta. Osittain tietoa, josta ei mitään hyötyä Suomessa, esim.
ISDN-paveluntarjoajalista. Myös hieman tietoa ADSL:stä.

Korpeinen, Reijo, Nettiin, mutta miten? [viitattu 31.10.1999]
< http://www.presspyroo.fi/insider/insider9703/netti.html >
    Sivulla kerotaan perusteita Internetin käytöstä ylipäänsä, hyvä ohje aloittelevalle käyttäjälle, tehty tosin jo vuonna 1997 joten tieto mahdollisesti hieman vanhentunutta, kuitenkin vertailuja eri ISP-hintojen välillä. Ehkä hieman turhan keskittynyt Vaasan alueelle, joten kaikki tieto ei ole universaalisti käytettävissä.

Motorola, Inc., Motorola CableComm Cable Modem Basics, 29.6.1998
< http://www.mot.com/MIMS/Multimedia/prod/modem/cm_basics.html >
    Tietoa Motorolan valmistamasta kaapelimodeemista. Sivuilla on paljon tietoa kuitenkin kaapelimodeemeista ylipäänsä, joten
arvokasta tietoa ko. laitteen hankintaa harkitseville löytyy takuulla.

Rista, Aapo, Kaapelimodeemi, 4.4.1999
< http://www.hit.fi/~arista/kaapelimodeemi/ >
    Käyttäjän kertomus ja kokemuksia HTV:n kaapelimodeemista. Palvelun analysointi on varsin objektiivista, vaikka kirjoittaja
kertookin puhtaasti omista kokemuksistaan persoonallisella tavallaan. Tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden kuulla tavallisen
käyttäjän mielipiteitä siitä, miten palvelu (ja asiakaspalvelu) toimivat.

Sonera Oy, Sonera [viitattu 31.10.1999]
<  http://www.sonera.fi/palvelut/internet/tietokone/index.html >
    Suomen suurin kaupallinen ISP Sonera tarjoaa toki myös tietokoneen omistajille erilaisia mahdollisuuksia päästä Internetiin.
Sonera esittelee auliisti erilaisia pakettejaan, joista käyttäjän on helppo valita parhaiten omiin tarpeisiinsa ja käytön määräänsä
sopiva ratkaisu.
 


Sivun on laatinut Katri Pietilä ja sisätöä on viimeksi muutettu 31.10.1999.