Lam Ngoc Minh, 44048h
Tietokoneverkot
URL: http://www.hut.fi/~nlam/9.html
9. tehtävä
nlam@cc.hut.fi
Hajautetun tietojenkäsittelyn merkityksen valtaisa kasvu muutamien viime vuosikymmenten aikana on aiheuttanut myös tietoliikenteelle yhä suurempia vaatimuksia. Multimedia, hajautetut tietokannat, HDTV-kuvan välitys. Myös supertietokoneen laajamittaisen hajauttamisen moneksi prosessoriksi tietoverkkoon on estänyt tarjolla olevien tietoliikenneyhteyksien hitaus. Samassa ajassa kun prosessorien nopeus on 200-kertaistunut, on tiedonsiirron nopeus vain 10-kertaistunut.
Tarve kehittää yksi yhteinen siirtomedia sekä teleliikenteelle, että tietokoneyhteyksille on ilmeinen. Tätä varten tarvitaan standardeja, joista yksi, ATM (Asynchronous Transfer Mode[7]; tahdistamaton siirtotapa), on nousemassa merkittävimmäksi. Kansainvälinen standardointiorganisaatio ITU-T (ent. CCITT) [12] kehittelee laajakaistaisen tiedonsiirtoverkon (B-ISDN) standardia, joka määrittelisi yhteisen siirtomedian, jossa voitaisiin siirtää yhtä lailla ääntä, videokuvaa kuin dataakin. ITU-T on valinnut B-ISDN:n perusteknologiaksi nimenomaan ATM:n.
ATM:n tekniikan ja kehitttäjien avuksi on perustettu ATM Forun, [2] jonka keskeisenä tehtävänä on määritellä yhteisiä ATM-standardeja. Tarkoituksena on vähentää sellaisia esteitä, jotka hidastavat ATM:n kehitystä. Esimerkiksi ATM Forum tukee standardien kehittämistä, pilottituotteiden valmistusta, yhteensopivuuden varmistamista ja käyttäjien palautteen hankkimista rinnakkaisesti. ATM Forumissa on vähän yli 700 jäsentä, joista suurin osa toimii lähiverkkotuotteiden valmistajina. Forumin vahvuutena on se, että sillä on tarpeeksi suuri joukko valmistajia mukana jo standardoinnisvaiheessa. Toisin sanoen ATM-standarditkin ovat jo enemmistöjäsenten hyväksymiä.
Voidaan olettaa, että atm on eräs kommunikointitapa, jossa bittivirrat pilkotaan pieniksi 53-bittisiksi soluiksi[8], jotta sitä voidaan helposti siirrellä. Etuna tasaisessa bittimäärässä on se, että nopeuttaa tiedonsiirron kulkua.
ATM:n tekniikka mahdollistaa erityyppisesten tietojen, kuvien, äänten tietojen tiedonsiirron samanaikaisesti samalla siirtokanavalla. Voidaan sanoa, että ATM on siis tapa multipleksoida liikenne.
Suomi on ATM-tekniikan käyttöönoton ja tutkimuksen suhteen maailman johtavia maita, yhdessä USA:n kanssa, jossa on käynnissä muutamia todella isoja ATM-hankkeita [13], mm. Pohjois-Carolinessa, jonne rakennetaan koko osavaltion kattavaajulkista ATM-verkkoa, johon liitettäisiin kaikki koulut,sairaalat, julkiset virastot yms. Suomessa on varsinkin TTKK:lla tehty merkittävää tutkimustyötä aiheesta, ja jo vuonna 1992 otettiin käyttöön ATM-pilottiverkko [6] TTKK:lla, ja lisäksi testiyhteys (34 Mb/s) TTKK:n ja Helsingin TELE:n toimipisteen välillä. Hankkeessa oli myös FUNET mukana tiivisti [3]. Syksyllä 1994, aikataulun mukaisesti, otettiin FUNETin runkoverkossa välillä Tampere-Helsinki operatiiviseen kä yttöön 155 Mb/s ATM-yhteys, ensimmäisenä Euroopassa [1]. Kaikki Tampereen ja Helsingin välinen FUNET-liikenne (kaikki Internet-yhteydet) käyttää siis ATM:aa .
Puhuin aikaisemmin Prof. Arto Karilan kanssa Suomen ATM-kehityksestä. Hänen mielestään Suomi on ehdottomasti edelläkävijä ATM-tekniikan sovelluksessa. Suomella ei ole mitään tarvetta keksiä suurempia keskintöjä, vaan suomalaisten vahvuus siinä, että täällä voidaan keskittyä sovelluskohtaisiin palveluihin. Heikkoutena hän pitää Suomen suhteellisen pientä markkina-aluetta. Täällä ei ole kuitenkaan loppujen lopuksi samantyyppistä suuria resursseja USA:han tai Ranskaan verrattuna.
ATM:stä löytyy äärettömän paljon linkkejä, mutta toisaalta
tietokoneverkkojen linkkikokoelmassa on jo listattu hyvät listat,
joten allaoleva lista on vain osa mielestäni hyvistä
linkeistä. Mitä turhaan toistamaan samoja linkkejä...
Linkkejä on reilut 17 (jotkut linkeistä ovat linkkilistoja
itsessään) ja loput kymmenkunta hyviä perinteisiä lähteitä, kuten
aikakausilehdet ja julkaisut. Myös muutama ATM-aiheinen postituslista löytyy.