HTML:n nykyinen versio 3.2, koodinimeltään Wilbur, on saanut World Wide Web Consortiumilta virallisen suosituksen (Recommendation) aseman tammikuussa 1997 [3] [27]. Standardin asemaa se ei ole vielä saavuttanut. HTML:n kehittäminen kuitenkin jatkuu. Cougarin kokeellinen DTD, eli Document Type Definition, julkaistiin jo heinäkuussa 1996 [4] [29]. Cougariin liittyvät luonnokset konsortio julkisti huhtikuun alussa 1997 [5].
Cougar laajentaa HTML 3.2:ta monilla eri ominaisuuksilla, kuten esimerkiksi style sheeteillä, skriptituella, object-tagilla ja kansainvälisillä ominaisuuksilla [2].
WWW-järjestelmän olennainen osa oli HTML, joka luotiin ja määriteltiin SGML:ää (Standard Generalized Markup Language) käyttäen. SGML on ISO-standardi, jonka avulla voidaan määritellä ja käyttää erilaisia dokumenttiformaatteja [7]. WWW-projektin määrittelyt, mukaan lukien HTML, julkistettiin kesällä 1991. [6]
WWW löi itsensä läpi julkisessa sanassa vuonna 1994 käyttäjämäärien jatkaessa eksponentiaalista kasvuaan. Tuolloin nähtiin, että on välttämätöntä saada aikaan standardi HTML:lle. HTML 2.0 -luonnokseen, jonka kirjoittivat Berners-Lee ja Dan Connolly, otettiin mukaan ne ominaisuudet, jotka olivat yleisesti käytössä kesäkuuhun 1994 mennessä [12]. HTML 2.0 saavutti Internet-standardin aseman vasta syyskuussa 1995, jolloin se oli jo auttamattomasti ajastaan jäljessä.
HTML 2.0 -standardi oli kuitenkin tärkeä, koska se oli yhteinen standardipohja kaikille WWW-sovelluksille. HTML 2.0 oli se mittapuu, jolla selaimia mitattiin. HTML 2.0 on nykyisinkin sovellusten vähimmäisvaatimus.
HTML 3.0:n hyvät ominaisuudet, kuten taulukot, siirtyivät kuitenkin seuraavaan versioon, Wilburiin. Osa ominaisuuksista taas jalostetaan tuleviin HTML:n versioihin, kuten Cougariin.
Toukokuussa 1996 julkaistiinkin version 3.2, Wilburin, luonnos. Kuten HTML 2.0, sekin vain pyrki standardoimaan yleisesti käytössä olleita HTML:n laajennuksia, toisin kuin epäonnistunut HTML 3.0. Tammikuussa 1997 HTML 3.2 saavutti W3-konsortiolta virallisen suosituksen (Recommendation) aseman [3] [27].
HTML 3.2:sta kuitenkin puuttui monia yleisiä laajennuksia ja tärkeitä ominaisuuksia, kuten kehykset (frames), skriptituki, tyylilomakkeet (style sheets) ja kansainväliset ominaisuudet. Annettiinkin ymmärtää, että nämä ja monet muut ominaisuudet tullaan sisällyttämään HTML:n seuraaviin versioihin. Cougariin näitä ominaisuuksia onkin tulossa.
Cougarissa linkki-idiomia kehitetään siten, että LINK-tagilla voidaan ilmaista dokumentin suhteita muihin dokumentteihin tai resursseihin, esimerkiksi style sheetteihin, dokumentin erikielisiin versioihin, dokumentin hakemistoon, seuraavaan sivuun tai kappaleeseen, optimaaliseen väripalettiin, sopivaan sanastoon, dokumentin postscript-versioon ja niin edelleen. [9]
Esimerkiksi dokumentin suhde sisällysluotteloon tai ranskankieliseen versioon ilmaistaisiin LINK-tagilla seuraavasti:
<LINK REL=Contents HREF=toc.html>
<LINK REL=alternate LANG=fr HREF="mydoc-fr.html">
META-tagin erilaisia käyttötapoja esitetään myös Cougarin
luonnoksessa. META-tagilla voidaan ilmaista nimi/arvo-pareja, joilla
voidaan ilmaista esimerkiksi dokumentin tekijä tai hakusanoja
hakurobotteja varten [25]. Sillä voidaan myös
rajoittaa sivuja, joita hakurobotit indeksoivat.
META-tagia käytetään myös PICS-määritysten (Platform for Internet Content) kanssa, joilla voidaan kuvata dokumentin sisältöä [HREF]. Jatkossa PICSiä tullaan käyttämään myös muun muassa tekijänoikeustietojen tai digitaalisten allekirjoitusten hallintaan. META-tagilla voidaan ilmaista erilaisia luokitteluja, kuten esimerkiksi se, mihin luokkaan dokumentti kuuluu Dewey Decimal Systemissä, jota käytetään yleisesti kirjastoissa.
Cougarin dokumenteista ei käy kovin selvästi ilmi, miten selainten tulisi esittää LINK- ja META-tageissa annettuja tietoja. W3C myöskin kehittää uutta sofistikoituneempaa tapaa, jolla meta-dataa voidaan sisällyttää dokumenttiin.
Suunnittelussa on ollut muutamia eri lähtökohtia. Tyylimäärittelyjen tulisi olla joustavia, HTML:n tulisi olla riippumaton eri tyylilomakekielistä, HTML:n tulisi tarjota tuki cascading-tyyppisille tyylilomakkeille, tyylilomakkeita tulisi voida määritellä eri medioille ja lisäksi pitäisi olla mahdollista määritellä yhdelle dokumentille useita vaihtoehtoisia tyylilomakkeita [13]. Tällä hetkellä ainoa yleisessä käytössä oleva tyylilomakekieli on CSS1, eli Cascading Style Sheets level 1, joka W3C:n virallinen suositus joulukuulta 1996 [14].
Tyylimäärittelyt voidaan sisällyttää HTML-dokumenttiin kolmella eri tavalla. Dokumentit HEAD-osassa voidaan LINK-tagilla ilmoittaa dokumenttiin liittyvät tyylilomakkeet. Tyylimäärittelyt voidaan liittää myös itse HTML-dokumenttiin HEAD-osaan STYLE-elementtien väliin. Kolmas vaihtoehto liittää kuhunkin tagiin STYLE-attribuutti, jolla määritellään elementin ulkonäkö.
Tyylilomakkeita kohtaan on myös esitetty kritiikkiä. Kritiikin mukaan ne ovat liian monimutkaisia, puutteellisesti määriteltyjä, mahdollistavat sisällön ja esitystavan lopullisen sekoittamisen ja ne ylläpitävät tekijöiden kontrollia ulkoasun suhteen, mitä kritiikki pitää pahana. Jukka Korpela on kirjoittanut kriittisen artikkelin tyylilomakkeista [11].
Kehykset ovat tulossa mukaan myös Cougariin, mutta niistä on vaikeaa päästä yksimielisyyteen. Eniten kinaa on Microsoftin keksimästä IFRAME-tagista, jolla tehdään niin sanottuja kelluvia kehyksiä, jotaka toimivat kuvien tavoin, mutta sisältävät HTML-sivun. IFRAME toimii samaan tapaan kuin OBJECT-elementti, joka on yleisempi tapa liittää dokumenttiin erilaisia objekteja, esimerkiksi muita HTML-sivuja.
Formeihin lisätään myös mahdollisuus antaa syötteenä tiedostona. Tällä tavalla käyttäjä voi lähettää tiedostoja WWW-palvelimelle. Toiminto on määritelty RFC 1867:ssä [21].
HTML:ään suunnitellaan myös lisättäväksi kehittyneempiä kontrolleja, jotka ovat yleisesti käytössä esimerkiksi Windows-ympäristössä, kuten liukukytkimet tai taulukkomuotoisen datan syöttö.
<OBJECT
CLASSID="java:program.start"
HEIGHT=100
WIDTH=100
>
Your browser does not know how to execute Java applications.
</OBJECT>
Pyörivä maapallo voitaisiin näyttää seuraavalla koodin pätkälle. Ellei
selain tue AVI-videoita, näytetään käyttäjälle GIF-kuva.
<OBJECT data=TheEarth.avi type="application/avi" alt="The Earth">
<img src=TheEarth.gif alt="The Earth">
</OBJECT>
OBJECT-tagiin liittyy lukuisia attribuutteja, joilla ohjataan
dokumenttiin upotettavia objekteja. OBJECT-tagilla voidaan myös
toteuttaa client-side image mappeja uudella, taaksepäin
yhteensopivalla tavalla.
Eräs tärkeimmistä muutoksista on COLGROUP-elementti, jonka avulla taulukon sarakkeista voidaan muodostaa ryhmiä, joita käsitellään yhtenäisesti. Vastaavalla tavalla taulukon rivejä voidaan ryhmitellä. Suurten taulukkojen tapauksessa taulukkoon voidaan liittää tieto siitä, että selaimen tulisi yrittää näyttää taulukko sitä mukaa, kuin se latautuu. Taulukossa on myös mahdollista määritellä, mille sivuille piirretään kehys. Desimaalilukuja voidaan kohdistaa pilkun tai muun merkin mukaan.
Cougar laajentaa tukea eri kansainvälisille merkistöille sekä muilla erikoismerkeille. Lisäksi lähes kaikki tagit tulevat tukemaan LANG-attribuuttia, jolla määritellään käytetty kieli. Cougarissa on myös tuki dokumenteille, joissa käytetään sekä vasemmalta oikealla että oikealta vasemmalle luettavaa tekstiä. Erityisesti on huolehdittu siitä, että myös formeissa voidaan käyttää eri merkistöjä.
K: Mitä tapahtuu, jos käytän tagia eikä
sivun katsojalla ole käytössään kyseistä fonttia?
On kuitenkin vielä epäselvää, mistä ominaisuuksista W3-konsortion
jäsenet pääsevät yksimielisyyteen ja mitkä ominaisuudet tulevat
olemaan lopullisessa standardissa.
Eräs Cougarista edelleen puuttuva ominaisuus on matemaattiset
lausekkeet, jotka olivat alunperin mukana HTML 3.0 -standardissa [23]. Näiden merkitys WWW:n käyttäjien enemmistölle ei
ole suuri, mutta tieteellisissä piireissä, missä Internet alunperin on
syntynyt ja kasvanut, ne ovat tärkeitä. Matemaattiset kaavat ovat
kuitenkin työn alla W3-konsortiossa ja niistä tultaneen julkaisemaan
uusi standardiehdotus toukokuussa [28].
[1]
Jarno Tarkoma.
Mofile Place dictionary word query.
1997.
<URL:http://194.252.52.3/cgi-bin/mofind.exe/dr1?word=cougar>
[2]
Dave Raggett, Arnaud Le Hors.
Project: Cougar.
18.4.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/Cougar/>
[3]
World Wide Web Consortium
Press Release: W3C Issues HTML 3.2 Recommendation.
14.1.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/Press/HTML32-REC-PR.html>
[4]
Dave Raggett.
Experimental HTML Cougar DTD.
12.7.1996.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/Cougar/HTML.dtd>
[5]
World Wide Web Consortium.
HyperText Markup Language (HTML): Working and Background Materials.
1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/>
[6]
Brian Wilson.
HTML Overview.
17.3.1997.
<URL:http://www.blooberry.com/html/history/html.htm>
[7]
Dan Connolly, Jon Bosak.
Generic SGML on the Web.
18.4.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/SGML/Activity>
[8]
Dave Raggett.
HTML+ (Hypertext markup format).
8.11.1993.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/HTMLPlus/htmlplus_1.html>
[9]
Dave Raggett, Arnaud Le Hors, Vincent Quint.
W3C Activity: Hypertext Markup Language (HTML).
4.4.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/Activity.html>
[10]
Dave Raggett, Dan Connolly, Tim Berners-Lee, Murray Maloney, Liam Quin.
Hypertext Links in HTML.
28.3.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/WD-htmllink-970328>
[11]
Jukka Korpela.
Why style sheets are harmful.
16.4.1997.
<URL:http://www.hut.fi/~jkorpela/styles/harmful.html>
[12]
Tim Berners-Lee, Dave Connolly.
Hypertext Markup Language - 2.0.
22.9.1995.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/html-spec/html-spec_toc.html>
[13]
Dave Raggett, Bert Bos, Håkon Lie.
HTML and Style Sheets.
24.3.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/WD-style-970324>
[14]
Håkon Lie, Bert Bos.
Cascading Style Sheets, level 1.
17.12.1996.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/REC-CSS1-961217.html>
[15]
Dave Raggett.
Client-side Scripting and HTML.
14.3.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/WD-script-970314>
[16]
Netscape.
Release Notes on Netscape Navigator 2.0 for Windows.
1996.
<URL:http://home.netscape.com/eng/mozilla/2.0/relnotes/windows-2.0.html>
[17]
Scott Isaacs, ed. Dave Raggett, Arnaud Le Hors.
Enhancing Interactive HTML documents.
2.4.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/WD-forms-970402>
[18]
Tim Berners-Lee, Dave Connolly.
Hypertext Markup Language - 2.0 - Forms.
22.9.1995.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/html-spec/html-spec_8.html#SEC8>
[19]
Dave Raggett, ed.
Inserting objects into HTML.
18.2.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/WD-object-970218.html>
[20]
Dave Raggett.
HTML Tables.
Toukokuu 1996.
<URL:ftp://ds.internic.net/rfc/rfc1942.txt>
[21]
E. Nebel, L. Masinter.
Form-based File Upload in HTML.
Marraskuu 1995.
<URL:ftp://ds.internic.net/rfc/rfc1867.txt>
[22]
WebTechs.
WebTechs Validation Service.
24.4.1997.
<URL:http://www.webtechs.com/html-val-svc/>
[23]
Dave Raggett.
HyperText Markup Language Specification Version 3.0 (expired).
Maaliskuu 1995.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/html3/CoverPage.html>
[24]
Tim Berners-Lee, Daniel Connolly.
Hypertext Markup Language (HTML). A Representation of Textual
Information and MetaInformation for Retrieval and Interchange.
Kesäkuu 1993.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/draft-ietf-iiir-html-01.txt>
[25]
Digital.
The META tag: Controlling how your Web page is indexed by AltaVista.
1996.
<URL:http://altavista.digital.com/cgi-bin/query?pg=h#meta>
[26]
Rohit Khare.
Platform for Internet Content Selection (PICS).
29.10.1996.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/PICS/>
[27]
Dave Raggett.
HTML 3.2 Reference Specification.
14.1.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/TR/REC-html32.html>
[28]
Robert Miner.
HTML Math Overview.
31.3.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/Math/>
[29]
World Wide Web Consortium.
The Cougar Document Type Definition.
19.4.1997.
<URL:http://www.w3.org/pub/WWW/MarkUp/Cougar/dtd.html>
V: Yleenä teksti näytetään tällöin vakiofontilla. FACE-attribuuttia ei
ole kuitenkaan yleensä syytä käyttää, koska se sotii HTML:n filosofiaa
vastaan eikä ole mitään takeita siitä, että sivun lukijan
järjestelmässä oleva samanniminen fontti muistuttaisi pätkääkään sivun
tekijän järjestelmässä olevaa fonttia.
K: Olen jakanut sivuni frameilla kahteen osaan. Haluaisin, että kun
toisesta ikkunasta valitaan linkki, häviäisivät framet ja linkattu
sivu täyttäisi koko selaimen ikkunan. Miten se tehdään?
V: Kokeile seuraavaa: <A HREF="link.html" TARGET="_top">link
text</A>. Tuo TARGET-attribuutti saa aikaan haluamasi.
K: Yritin keskittää taulukon seuraavasti:
V: Käytä CENTER-tagia seuraavasti:
Lopuksi
Cougar tuo monia kaivattuja parannuksia HTML-kieleen. Se on myös
tuomassa lukuisia yleisessä käytössä olevia laajennuksia standardin
piiriin.
Muuta
WebTechsin HTML:n validaatiopalvelun [22] avulla voi
tarkastaa, onko oma HTML-koodi Cougarin DTD:n [29]
mukainen.
Lähteet
<URL: http://www.hut.fi/~alatvako/verkot/cougar.html>