Perinteistä puheenkoodausta on kuitenkin edelleen kehitetty. Esimerkiksi matkapuhelinverkoissa tarvitaan tehokkaampia koodausmenetelmiä, jotta kalliita radiotaajuuksia voitaisiin käyttää tehokkaammin hyvä ksi. Tämän lisäksi radiotiessä esiintyvät hä iriöt tuovat lisäävaatimuksia puheenkoodauksen toteutukselle. Nämä häiriöt muistuttavat jossain määrin Internet-verkossa esiintyviä pakettien häviämisiä.
Koska GSM-puheenkoodausta on käytetty myös Internet-puheensiirrossa,
käsitellään sitä tässä tarkemmin. Tällä
hetkellä yleisimmin käytettävässä GSM-verkon
puheenkoodauksessa käytetään 13 kbit/s bittinopeutta, josta tulee
22.8 kbit/s kun virheenkorjaus on lisätty. Koodauksessa käytetä
än hyväksi puheen ennustettavuutta, jolloin puhetta ei lä
hetetä suoraan eteenpäin, vaan puheesta kerätään
pitempi
aikanäyte. Näyte koodataan 260 bitin bittilohkoksi, jotka lä
hetetään 20 ms välein. GSM:ssä käytetty algoritmi on
nimeltään Regular-Pulse Excitation Long-Term Prediction
(RPE-LTP). Lohkokoodauksen johdosta puheeseen syntyy viivettä, joka
tavallisessa analogisessa puhelimessa tulee esille haitallisena kaikuna. Kaikua
esiintyy jos viive on luokkaa 500 ms. GSM puhelimien välillä kaikua ei
kuitenkaan esiinny (kuten ei myöskään PC-PC puheluissa), mutta
esimerkiksi sateliittiyhteyksillä esiintyvä pitempi viive saattaa jo
haittaa puhumista.
URL:http://kbs.cs.
tu-berlin.de/~jutta/toast.html
M. Mouly, M. Pautet, The GSM system for
Mobile Communications, 1992, Cell & Sys
GSM verkoissa on käytössä myös jo ensimmäiset
puolinopeuksiset koodekit (Half Rate Codec). Näihin tehokkaimpiin
koodekkeihin varauduttiin jo GSM järjestelmän alkuvaiheessa, koska jo
silloin oli nähtävissä puheenkoodauksen nopea kehittyminen.
Koodauksen tehokkuutta voidaan myös lisätä
käyttämä
llä hyväksi puheessa luonnostaan esiintyviä taukoja.
Esimerkiksi Nokia on esitellyt puolinopeuden puheenkoodauksen 1997 alussa.
URL:http:
//www.nokia.com/news/news_htmls/nmp_951104.html
Puolinopeuden koodekki on määritelty GSM 06.02 Versio 4.0.0
standardissa. Se pohjautuu Motorolan VSELP teknologiaan, joka on samantapainen
kuin Amerikassa käytettyyn mobiilijärjestelmän IS-54 koodekki. Se
kompressoi puheen 5.6 kbps bittinopeuteen käyttäen 9-bitin koodikirjaa
äänisegmenteille. Virheenkorjauksen kanssa bittinopeudesta tulee 11.4
kbi/s.
URL:http://kbs.
cs.tu-berlin.de/~jutta/toast.html#half
Internet-puhelimen käyttämiseen tarvitaan multimedia PC ja vä
hintään 14,4 kbit/s Internet-yhteys. PC:n tulee olla melko nopea (25
Mhz-Pentium). Multimedia PC:n kuuluu luonnostaan äänikortti ja
mikrofoni.
URL:http://www.microsoft.com/corpinfo/press/1996/jan96/phnvcepr.htm
H.323 on uusimpia ITU:n sateenvarjostandardeja, joka kattaa videopuhelun ja multimedian välityksen erilaisten perustojen päällä. H.323 on muunmuassa Microsoftin toteuttama standardi. H.323 käyttää UDP protokolla (User Datagram Protocol) Internet-puheensiirrossa. RTP-protokollaa (Real Time Protocol) puolestaan ajetaan UDP:n päällä. Kuhunkin UDP protokollaan lisätään aikaleima ja järjestysnumero, jolla saavutetaan reaaliaikaisen sovellutuksen toteutusmahdollisuus. RTCP-protokollaa (Real Time Control Protocol) puolestaan käytetään kontrolloimaan RTP-protokollaa, jolloin RTCP monitori palvelun laatuparametrejä. Eri koodekkeja, esimerkiksi G.711, voidaan puolestaan sijoittaa RTP-protokollan päälle
Multimediaan liittyvässä määrittelytyössä on
voimakkaasti mukana
International Multimedia Teleconferencing Consortium (IMTC), joka on
voittoa tuottamaton järjestö, ja jonka tavoitteena on
edistää
multimediakonferenssi ratkaisujen standardisointia. IMTC työskentelee ITU:n
määrittelemien multimedia-telekonferenssi -standardien parissa kuten
T.
120, H.320, H.323, ja H.324.
URL: http://www.imtc.
org/i/about/i_objctv.htm
Näistä ehkä puhelut tietokoneesta puhelimeen on merkittävin ajatellen esimerkiksi Internet palveluntuottajia. Puhelimesta puhelimeen sovellutukset on kohdennettu lähinnä monipuolisten telelaitosten kalliita kansainvälisiä puhelumaksuja vastaan. Internetin ja puhelinverkon välisen puheyhteyden muodostamiseen tarvitaan verkkojen välille yhdyskäytävä (gateway). Joukko Internet palveluntuottajia tarjoaakin jo puheluja maitten välillä. Nä istä esimerkkinä on Global Gateway Group. GGG ei ole tavallinen operaattori, vaan ISP-operaattorien yhteenliittymä. Toinen esimerkki Delta Three laajentaa myös verkkoaan nopeasti:
Faksien lähetys Internetin avulla vaikuttaa mielenkiintoiselta, koska
faksin
lähetyksessä eivät puheenkoodauksen viiveet ja viivevaihtelut
haittaa. Tämän lisäksi, tällä hetkellä suurin osa
Atlantin ylittävää puhelinliikennettä on itse asiassa
faksiliikennettä.
URL:http://www.gcubed.com/
.
URL: http://www.deltathree.com/
Pakettivälitteinen puheensiirto sellaisenaan soveltuu jopa luontevasti digitaalisten matkapuhelinjärjestelmien väliseen tai sisäiseen puheensiirtoon. Tällöinhän vältetään aikaa vievä koodatun puhelupaketin purkaus ja uudelleenkoodaus. Kun GSM jä rjestelmät valtaavat yhä suurempaa osaa tavallisesta puhelinliikenteestä, voidaan olettaa, että myös tavallinen puhelinvälitys tulee jossakin vaiheessa muuttumaan. Sitä ennen Internet verkko on kuitenkin oltava varsin paljon luotettavampi kuin nykypäivän verkko.