Katsaus aihealueeseen tekijänoikeudet ja Internet


Laatija Asta Bäck

Mitä tekijänoikeudesta säädetään

Tekijänoikeudella tarkoitetaan tekijällä olevaa oikeutta määrätä teoksensa käyttämisen ehdoista. Käyttäjä voi siten asettaa työnsä käyttämiselle erilaisia ehtoja ja hintoja sen mukaan, millaisesta käytöstä on kyse. Suomen tekijänoikeuslaki määrittää sanatarkasti seuraavaa. Tekijänoikeus on teoksen tekijällä oleva oikeus, joka tuottaa, erikseen säädetyin rajoituksin, tekijälle "yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen" (2 §). Lisäksi siihen sisältyy, että teoskappaleissa tai teosta esitettäessä on tekijä ilmoitettava ja että teosta ei saa muuttaa "tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa tahi omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla" (3 §). [1]

Suomen tekijänoikeuslaki ei määrittele teosta tai teoskynnystä, vaan luettelee esimerkkejä teoksista, ja kiistatapauksissa asia joudutaan viimekädessä ratkaisemaan oikeudessa [1]. Teoksena pidetään työtä, jonka aikaansaamiseksi on tarvittu luovaa, yksilöllistä panosta. Esimerkiksi työn laajuudelle tai ilmenemismuodolle ei aseteta vähimmäisvaatimuksia. Julkaistun teoksen käyttämisestä säädetään Suomen laissa, että yksityiseen käyttöön voi ottaa muutaman kopion ja julkaistuun teokseen saa viitata. Sitä vastoin julkaistua teosta ei saa ilman tekijän suostumusta ryhtyä levittämään tai muutoin siitä kaupallisesti hyötymään. [1]

Suomessa ja monissa muissa maissa tekijänoikeus on olemassa, vaikka julkaistussa teoksessa tekijänoikeuksesta ei mainittaisi mitään, eikä edes tekijän nimi olisi nähtävillä. Käytännössä tekijänoikeuden osoittaminen on tietenkin helpompaa, jos tekijä mainitaan, ja luonnollisesti tällaiset merkinnät vähentävä tahattomien väärinkäytösten riskiä.

Tekijänoikeuksiin liittyen on tehty kansainvälisiä sopimuksia [2], [3]. Pääpiirteissään tekijänoikeuksia koskevat säädökset ovat kehittyneissä maissa ovat yhteneväisiä, ja suojaavat myös ulkomaisia teoksia. Kuitenkin esimerkiksi Yhdysvalloissa tekijänoikeuksia koskevissa kiistoissa tekijänoikeuden omistaja on vahvemmassa asemassa ja hänen oikeutensa tekijänoikeusrikkomuksien seurauksena maksettaviin korvauksiin ovat huomattavasti suurempia, jos tekijänoikeus on virallisesti rekisteröity ennen mahdollisen tekijänoikeuskiistan syntymistä [4].

Mitä erityiskysymyksiä liittyy tekijänoikeuksiin ja Internetiin?

Internet on yksi julkaisukanava, jota siis koskevat samat säännöt kuin muuta julkaisemista ja tekijänoikeuksia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehtiin selvitys siitä, miten tekijänoikeudet tulisi tulkita internetissä ja kannanotto oli selvä tekijänoikeuksien omistajien hyväksi. Tekijänoikeuksista Internetissä on kuitenkin keskusteltu ajoittain jopa vilkkaasti, mikä on johtunut toisaalta internetin tiedon vapautta ja vapaata välitystä korostavasta kulttuurista, kopioinnin helppoudesta ja käytetyn tekniikan luonteesta, joka lähes väistämättä johtaa kopioiden syntymiseen ja tietenkin tekijänoikeuksien omistajien huolesta tulolähteistään. Epäselvyyttä on ollut myös siitä, tulkitaan kaikki internetin mahdollistamat tiedon jakelutavat julkaisemiseksi eli WWW:n lisäksi tietoa voidaan jakaa esim. FTP-palvelimien tai nyyssien kautta.

Joulukuussa 1996 pidettiin Genevessa YK:n alaisen tekijänoikeusjärjestön WIPO:n järjestelmä konferenssi, jossa laadittiin tekijänoikeuksia koskeva sopimus, johon jäsenvaltioiden odotetaan mukauttavan oman lainsäädäntönsä. Alkuperäinen sopimusehdotus kielsi ensin kategorisesti kaiken kopioinnin ilman tekijän lupaa, mihin internetyhteisö reagoi voimakkaasti, koska se olisi käytännössä tehnyt internetin käytön tekijänoikeuksia sisältävän aineiston osalta mahdottomaksi. Mahdolliset lievennökset olisi sitten pitänyt tehdä kunkin maan lainsäädännössä. Tämä sopimuksen kohta kuitenkin muutettiin niin, että se koskevaa vain kosketeltavien kappaleiden valmistusta [6]. Joulukuun sopimus on saanut ristiriitaista vastaanottoa eri maissa. Esim. EFF näkee sopimuksessa monia vakavia puutteita [7].

Toisiin teoksiin viittaminen on sallittua tekijänoikeuksia rikkomatta. Internetissä ja WWW:ssä viittaamiseksi voidaan tulkita linkkien esittäminen muihin sivuihin. Pääsääntöisesti tämä onkin sallittua. Käytännössä on kuitenkin tullut esiin tapauksia, joissa viittaamisen on tulkittu rikkovan tekijänoikeuksia. Tunnettu esimerkki on kuviin viittaaminen, siten ettei ilmene, mistä kuva on peräisin, eli erään sivun ylläpitäjä poimi päivittäin vaihtuvan sarjakuvan erään lehden palvelimelta, mistä nousi ymmärrettävästi kiista [8].

Ajankohtainen kysymys on myös se, mikä on Internet-palvelujen tarjoajien (ISP) vastuu asiakkaidensa toimista: onko palveluntarjoaja syyllistynyt rikkeeseen, jos hänen asiakkaansa tekee sivuille linkkejä palveluihin, jotka rikkovat tekijänoikeuksia, esim. tarjoavat laittomia ohjelmistoja [9]. Esimerkiksi Suomessa säveltäjien tekijänoikeuksia valvovan Teoston sivuilla todetaan, että viimekädessä juuri palveluntarjoajalla on vastuu siitä, että asiakkaiden sivuilla oleva aineisto on laillista [10].

Toinen kiistanalainen linkitystapa on sivun jakaminen kehyksiin niin, että osassa kehyksisä näkyy yhden sisällöntarjoajan ilmoituksia ja jossakin kehyksessä toisen sisällöntuottajan tekemää sisältöä. Sisällöntuottajat voivat tietenkin suojautua epäasialliselta viittaamiselta tekemänsä sivunsa niin, että niistä ilmenee selvästi kenen tuottamasta sisällöstä on kyse.

Yksi kiistelty asia on välimuistien käyttö. Välimuistien (cache) avulla verkon kuormitusta saadaan vähennettyä tallettamalla sivujen kopioita lähelle kysyntää. Ongelmaksi tämän tekee erityisesti se, että osa sivuista saa ilmoitustuloja sen mukaan, miten paljon osumia eli ns. hittejä sivuille on tullut, eikä toistaiseksi ole olemassa mekanismiä, jolla näihin välimuisteissa oleviin sivuihin tulleet osumat saataisiin rekisteröityä. [9]

Miten tekijänoikeuksen suojaa voidaan ja aiotaan parantaa?

On selvää, että tekijänoikeuksia on pystyttyvä suojaamaan myös Internet-jakelussa; toisaalta tiedon käytön olisi oltava kuitenkin käyttäjän kannalta riittävän vaivatonta. Tämän toteuttaminen vaatii toisaalta, että kansainvälinen lainsäädäntö tunnustaa tekijänoikeudet eri maissa riittävän samalla tavalla ja että tekijänoikeuksen alaisen aineiston käyttöä voidaan valvoa myös teknisin menetelmin.

Jotta tekijänoikeuksia voidaan kunnioittaa, on oikeuksien hallitsijasta saatava helposti tieto. Yksi tämänsuuntainen hanke on PICS [11], joka tarkoittaa tekijän- ja käyttöoikeudet kertovaa otsikkoformaattia. Lievin kanta tekijänoikeuksien suoraamisessa onkin oletus, että käyttäjät haluavat kunnioittaa tekijänoikeuksia ja on vain tehtävä riittävän helpoksi ottaa yhteys ja sopia jonkin työn käyttämisestä uudessa yhteydessä.

Seuraava askel ovat ns. tatuoinnin ja sormenjäljen sisällyttäminen dokumenttiin. Tatuoinnilla tarkoitetaan merkintää, joka kertoo, mihin tarkoitukseen dokumenttia saa käyttää (esim. näytekappaleessa lukee don't copy). Sormenjälkipainatus tarkoittaa, että dokumenttiin sisältyy tieto siitä, kenelle laillinen kopio on annettu, eli väärinkäyttäjä voidaan osoittaa [12]. Digitaalisen dokumentin luonteesta riippuu, miten tällaisia menetelmiä voidaan käyttää, esimerkiksi kuvien kohdalla tällaisten merkintöjen käyttö on helpompaa kuin tekstidokumenttien kohdalla.

Vahvinta suojausta edustaa vaihtoehto jakaa tuote kryptattuna ja järjestää kryptauksen purku kone- tai istuntokohtaisesti. Esimerkki edellisestä on IBM:n kryptokuori [13]. EU-projektissa COPICAT pyritään kehittämään kyrptauksen istuntokohtaista purkamista [14]. Intertrust [14] kehittää IBM:n kryptolopen kaltaista suojaustapaa, mutta tavoitteena on hyvin hienosyinen käyttötapojen rekisteröinti, jolloin esimerkiksi pelkälle lukemiselle, tulostamiselle ja tallettamiselle voidaan kaikille määrittää oma hintansa ja käyttö saadaan rekisteröityä.

Keskustelua tekijänoikeuksista

Keskustelua tekijänoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä käydään esimerkiki keskusteluryhmässä misc-int-property. Kysymykset liikkuvat laajasti tekijänoikeusaisoissa, mukana myös mm. patentti- ja tuotemerkkiasioita. Kiinnostavin esiin tuotu asia oli dokumenttien suojaus sormenjälkipainatuksella. Kysymykset tietolähteistä näyttävät myös toistuvan tiheästi.

Suomessa käytyä keskustelua voi seurata mm. osoitteessa www.otol.fi/tieli. Siellä huhtikuussa tuli esiin lähinnä kysymykset siitä, millä ehdoin musiikkia voi käyttää kotisivuillaan.

Viitteet

[1]
Korpela, J., Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.
<http://www.hut.fi/~jkorpela/tekoik.html>
****
[2]
Bernin sopimus, joka koskee kirjallisten ja taiteellisten töiden suojaamista. Useimmat kehittyneet maat ovat liittyneet tähän sopimukseen.
<URL:http://www.law.cornell.edu/treaties/berne/overview.html>
*
[3]
Pariisin sopimus, jossa edellytetään tiettyjen muotovaatimusten (esim. copyright-merkintä) täyttämistä, jotta tekijänoikeus olisi työssä voimassa. Tähän sopimukseen on liittynyt useampia maita kuin Bernin sopimukseen, myös kehitysmaita.
<http://www.tufts.edu/departments/fletcher/multi/texts/UNTS13444.txt>
*
[4]
The Copyright Website
<http://www.benedict.com/>
***
[5]
WIPO COPYRIGHT TREATY
<http://www.wipo.int/eng/diplconf/distrib/94dc.htm>
*
[6]
Blum, O., The new WIPO Treaties on Copyright and Performers' and Phonogram Producers' Rights
<http://www.vonerlach.ch/wipo.htm>
***
[7]
"What's HOT in Intellectual Property & Fair Use" Bulletins
<http://www.eff.org/pub/Intellectual_property/HTML/hot.html#wipo>
***
[8]
Oppedahl & Larsson. Web Law FAQ
<http://www.patents.com/weblaw.sht>
***
[9]
W3C Intellectual Property Rights Overview
<http://www.w3.org/pub/WWW/IPR/>
*****
[10]
Musiikki internetissä
<http://www.teosto.fi/kayttaja4.html>
**
[11]
Reagle, J. M. Jr., Using PICS for Copyright Notice and Control.
<http://www.w3.org/pub/WWW/IPR/work/draft-reagle-pics-copyright-00.txt>
**
[12]
Barrow, E., Tools and standards for protection, control and presentation of data: Rights Clearance and Technical Protection in an electronic environment.
<http://www.grainger.uiuc.edu/icsu/barrow.htm>
****
[13]
Welcome to the Cryptolope Showcase
<http://www.cryptolope.ibm.com/>
***
[14]
COPICAT Project Summary
<http://www.mari.co.uk/copicat/projsumm.htm>
*
[15]
Intertrust: Products and Applications
<http://www.intertrust.com/products/applications.html>
**

Muita tietolähteitä

Tiivis esitys tekijänoikeudesta:
<http://www.jyu.fi/~veahola/tekoik.html#internet>
**

Kuntien antama ohje WWW-julkaisun sisällö stä.
<http://192.89.108.99/kuntawww/www12.htm>
*

Telmo ry: Tietoverkkotoiminnan pelisäännöt - Hyvä verkkotapa.
<http://telmo.telmo.fi/telmo/telmo2/pelisaan/pelisa.htm>
***

Yahoon linkit tekijänoikeuksia liittyviin sivuihin.
<http://www.yahoo.com/Government/Law/Intellectual_Property/>
****

Copyright Licensing Agency (UK)
<http://www.cla.co.uk/www/internet.html>
Englantilainen tekijänoikeuksia valvova taho. Toteaa Internetiin liittyen mm., että linkkaus varsinkin kotisivulle on yleensä sallittua, mutta linkkaus 'sisäsivuille' voi olla ongelma. Varsinkaan kuvia ei saa napata muualta, koska ne joutuvat näin eri paikkaan, kuin mihin ne oli tarkoitettu.
***

Copyright Clearance Center.
<http://www.copyright.com/ >
Tämä on USA:n Copyright Clearance Center, eli organisaatio, jonka kautta voi hankkia oikeudet kopioida ja jakaa tekijänoikeuksien alaista materiaalia.
**

<http://www.kopinor.no/dokumentbank/foredrag/engel97-1.html>
Edellistä vastaava norjalainen organisaatio. Julkaisussa, johon yllä viitataan ollaan erityisen huolissaan Intraneteistä jakelukanavana.
**

<http://www.copyright.com.au/html/xpress_more.html>
Australialainen tekijänoikeusvirasto, joka kehittänyt nopean palvelun tekijänoikeuksien selvittämiseksi, eli kahdessa työpäivässä saa vastauksen kopiointilupapyyntöön, jos julkaisu kuuluu kyseisen viraston valvomiin teoksiin.
***

<http://www.eff.org/pub/Intellectual_property/HTML/hot.html>
EFF:n kokoamisa tietoja ajankohtaisista ja laajalti huomiota herättävistä tekijä noikeusuutista.
****