Internet taskuun - joukkueet on valittu, taistelu alkakoon!

18.04.1999

Heikki Mäkinen

Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto

Teknillinen korkeakoulu

Heikki.Makinen@Hut.fi

 

Tiivistelmä

Internet on mullistanut tietotekniikan maailman muutamassa vuodessa. Nyt uskotaan, että se mullistaa myös meidän jokapäiväisen henkilökohtaisen elämän kun saamme laitteita, jotka kulkevat aina mukana ja ovat aina yhteydessä tiedon valtatielle. Kilpailu siitä kuka tällaisen laitteen saa ensimmäisenä aikaan on kova. Se asettaa mielenkiintoisella tavalla kilpailutilanteeseen tietoliikennealan ja tietotekniikan alan mahtiyritykset sekä avaa armottaman teknologien pelin, jossa lopulta voittajan valitsee kuluttajat. Viimeisen parin kuukauden aikana taistelu on alkanut täydellä voimalla: lukuisia yhteistyöhankkeita on julkistettu, uusia yrityksiä on perustettu ja standardeja on kirjoitettu. Tapahtumia on seurattu tiiviisti mediassa, mutta ennustuksia ovat esittäneet vain harvat, niin vaikeasti ennustetava tilanne on.

 

Johdanto

Kaksi 90-luvun lopun nopeimmin kasvanutta ja eniten kiinnostusta herättänyttä teknologiaa ovat Internet ja matkapuhelimet. Ei ole siis ihme että moni on laskenut 1 + 1 = 3 eli kun nämä kaksi teknologiaa yhdistetään, niin siitä saadaan jotain vielä paljon parempaa. Tilanteeseen liittyy monia tekijöitä, jotka tekevät ennustamisen parin vuotta eteenpäin erittäin hankalaksi. Konkreettinen avoin kysymys on esimerkiksi millainen on taskuun mahtuva laite, jolla Internetissä surffataan, ja mitä tekniikkaa käytetään siirtotienä.

Jos myynti- ja markkinointimiesten tekstejä lukee, niin voi syntyä kuva että langaton Internet on täällä jo tänään. On totta että Internetistä löytyvää informaatiota voidaan saada jopa aivan matkapuhelimien perusmalleihin esimerkiksi tekstiviestien välityksellä, ja on myös mahdollista esimerkiksi GSM-Data yhteyksien avulla jopa vapaasti surffata Internetissa. Mutta yhteydet ovat liian hitaita ja kalliita, että voisi rehellisesti puhua todellisista langattomista Internet-yhteyksistä.

Kehitystä ajavat eteenpäin kaksi leiriä: matkapuhelinteollisuus ja tietotekniikkayritykset. Matkapuhelinteollisuus on eurooppalaisten yritysten vetämä ja tietotekniikan alalla kaikki uusi ja merkittävä tulee tietysti USA:n länsirannikolta. NOKIA, Ericsson ja muut kauppaavat ilosanomana ajatusta kuinka GSM puhelin kehittyy mediapuhelimeksi, joka voittaa nopeasti myyntiluvuissa kannettavat tietokoneetkin [7]. He pitävät myös itsestään selvänä on että siirtotie, jolla verkkoon kytkeydytään pohjautuu GSM yhteyksiin. USA:n leiristä taas tulee toisenlaisia uutisia ja julkistuksia: otsikoissa vilahtelevat sanat "sisältö" ja "kämmenmikrot", ketään ei tunnu kiinnostavan millä tekniikalla bitti juoksee ilmojen halki laitteeseen.

Matkapuhelinteollisuus on tällä hetkellä se, jolla on parhaat taloudelliset asemat. Tulokset rikkovat ennätyksiä ja pörssikurssit nousevat vakaasti kuin viinan hinta takavuosina. Heillä on vahva osaaminen radiotekniikasta mutta tietotekniikan osaaminen suhteellisen heikkoa. Internetin ympärille kietoutuneilla yrityksillä taas ainakin osalla on hieman vaikeuksia kannattavuuden kanssa mutta pörssikursseissa se ei näy; odotukset ovat kovat, ja jos ei omaa raha ole, aina löytyy riskisijoittajia, joilta saa pääomaa.

 

Joukkueet

Ensimmäinen uutiskynnyksen ylittänyt yhteistyöhanke syntyi vuonna 1997 kun NOKIA, Ericsson, Motorola sekä pieni yhdysvaltalainen ohjelmistotalo Unwired Planet julkistivat yhteistyön standardin langattomiin matkaviestimiin optimoidun verkkoprotokollan kehittämiseksi. Protokollan nimeksi annettiin WAP ja avoin WAP Forum organisaatio perustettiin kehittämään standardia. WAP 1.0 spesifikaatio julkistettiin huhtikuussa 1998 ja WAP Forum sai nopeasti lisää jäseniä; nyt jäsenmäärä on jo yli 100 yritystä. WAP-standardin tarkoitus on luoda valmius rakentaa matkapuhelimista käyttäviä palveluja, jotka standardin ansiosta toimivat kaikissa päätelaitteissa sekä toisaalta piilottaa eri siirtotiet standardin kuljetuskerroksen alle, jolloin palvelut toimisivat myös kaikissa verkoissa. Kaupallisesti ajateltuna tarkoitus oli siis katkaista mahdollisesti vahingolliselta teknologioiden taistelulta siivet jo ennen kuin markkinat varsinaisesti aukeavat. Suurin ongelma WAP:ssa on, ainakin tietokoneihmisten mielestä, että se yrittää ohittaa IP-maailman, joka on muodostunut todelliseksi teknolgiseksi peruskallioksi Internet:n leviämisen myötä.

Vuonna 1998 Nokia, Ericsson (myöhemmin myös Motorola liittyi mukaan) ostivat yhdessä valtaosan taskutietokoneista valmistavasta Psion Inc. yrityksestä ja ilmoittivat, että uusi yritys, joka kantaa nimeä Symbian, tulee kehittämään teknologiaa matkapuhelimen kaltaisiin laitteisiin perustuen Psion:n EPOC käyttöjärjestelmään. Markkinoilla tämä nähtiin yrityksenä estää Microsoftia saamasta Windows CE käyttöjärjestelmällään valta-asemaa tälläkin alueella. Melko nopeasti Microsoft vastasi perustamalla yhdysvaltalaisen matkapuhelinalan laitevalmistajan Qualcomm:n kanssa yhteisyrityksen Wireless Knowledge, jonka tarkoitus on kehittää langattomia laitteita ja palveluita. Wireless Knowledge:lla on hyvin samantyyppisiä strategisia tavoitteita kuin WAP-yhteistyöllä. Microsoft kuitenkin painottaa että he tukeutuvat yleisesti hyväksyttyihin Internet-standardeihin eivätkä halua keksiä itse uusia kuten WAP:ssa on tehty.

Konkreettista kädenvääntöä WAP:n ja Wireless Knowledgen välillä ei ole kuitenkaan syntynyt, koska kummallakaan leirille ei ollut vielä lainkaan tuotteita. Markkinoilla tuntui vallitsevan jonkinlainen odotteleva tunnelma kunnes vuoden '99 helmi-maaliskuussa alkoi tapahtua.. Suuret konfrenssit CTIA:n "Wireless '99" USA:ssa ja "GSM World" Eurooppassa sekä tietokonealan suurtapahtuma CeBit messut saivat aikaan todellisen hankkeiden julkistusten ryöpyn, jossa lähes kaikki tietoliikenne- ja tietokonealan suuret pelaajat ilmoittivat suunitelmistaan [5], [6]:

Microsoft ja British Telecom (BT) kertoivat tarjoavansa Microsoftin teknologialla ja BT:n tarjoamilla yhteyksillä Internet-palveluita erilaisiin langattomin laitteisiin. Wireless Knowledgen osuutta hankkeen julkistuksessa ei painotettu, mutta ilmeistä on että British Telecomin kautta tavoitellaan konseptille uskottavuutta ja markkinoita USA:n ulkopuolella [9],[2]. Microsoft julkisti myös oman matkapuhelinhankkeensa [4].

Motorola ja Cisco julkistivat yhteishankkeen, jonka tarkoituksena on luoda standardi teknologia, jonka avulla matkaviestimet yhdistetään Internetiin ja muihin tietovekkoihin. Mahtipontisesti julkistuksessa ilmoitettiin kyseessä olevan yhden miljardin markan investointi viiden vuoden aikana [1].

Sun, japanilainen suuri operaattori NTT Docomo ja Symbian julkaisivat yhteistyön, jonka tarkoituksena oli Java teknologiaa käyttäen tarjota seuraavan sukupolven käyttöjärjestelmiä älypuhelimiin ja kämmenmikroihin [11].

Alcatel ja 3Com julkistivat yhteistyöhankkeen, jossa ensimmäisessä vaiheessa integroidaan Alcatelin puhelinteknologia Palm kämmentietokoneisiin. Jatkossa on tarkoitus luoda kokonaan uusia laitteita ja ohjelmistoja [11].

Oracle julkisti yhteistyössä ruotsalaisen Telian kanssa rakennetun projekti Panaman, jossa Oraclen 8i tietokantaan, Java-pohjaiseen sovelluspalvelimeen sekä XML-kieleen perustuvalla ratkaisulla saadaan langattomiiin laitteisiiin uutisia, säätiedotuksia, pörssitietoja ja kaikkea mitä Internetistä löytyy.

 

Taistelu siirtotiestä

Pahin ongelma "Internet taskuun" ajatuksessa on luonnollisesti langaton siirtotie. Sen tulisi olla helppokäyttöinen, kohtuullisen nopea, kapasiteetiltaan massakäyttöön soveltuva sekä tietysti myös edullinen, jotta todellisesta menestyksestä ja liiketoiminnasta voitaisiin puhua. GSM-leirin teknologian kulmakivi pidemmällä tähtäimellä on GPRS (General Packet Radio Service); toisesta leirissä todennäköisempää on useampien ei-standardien radioteknologioiden käyttö.

GPRS on GSM-standardin mukainen pakettikytkentäinen IP-verkkoteknologia, jolla saavutetaan teoreettinen siirtonopeus 384 kbit/s (EDGE koodauksella). GPRS on "heti käytettävissä" ja siirtonopeus on "huonoimmillaankin" riittävä Internet käyttöön. GPRS järjestelmä on kuitenkin melko massiivinen ja sisältää paljon teknologiaa, joka ei ole tuttua järjestelmien toimittajille eikä operaattoreille. Voidaan siis olettaa että käytännössä kestää jonkun aikaa ennen kuin käytttöön otettavat järjestelmät saadaan toimimaan luotettavasti. GSM-radiokapasiteetin riittämisestä GPRS:lle on esitetty epäilyjä ja niihin epäilyihin tuskin saadaan vastauksia muuten kuin katsomalla mitä käytännössä tapahtuu. GPRS toimituksia on 1999 kevään aikana julkistettu useita kaikkien merkittävien toimittajien toimesta, mutta kaupalliset palvelut tuskin käynnistyvät ennen vuodenvaidetta.

UMTS (Universal Mobile Telephone System) eli eurooppalaisten kolmannen sukupolven matkaviestinteknologia on lehdistössä GPRS:ää huomattavasti useammin esiintynyt lyhenne. UMTS:n on kerrottu tuovan Internet- ja multimediapalvelut matkapuhelimiin. Kuitenkin todellisuus on se, että UMTS on vaiheittainen siirtymä nykyisestä GSM:tä ja GPRS verkkoteknologia on erittäin keskeisessä roolissa myös UMTS:ssa.

Langattomien yhteyksien tekniikka ei sinänsä ole ongelma, täysin toimivia 2 Mbit/s langattomia lähiverkkoratkaisujakin on saatavissa tänä päivänä kaupan hyllystä. Hankaluutena tässä langaton Internet visiossa on se, että tavoitteena on todelliset massamarkkinoita samalla tavalla kuin matkapuhelimet ovat onnistuneet saavuttamaan, ja se edellyttää erittäin kattavan ja kuitenkin käyttäjille edullisen infrastruktuurin toteuttamista.

 

Taistelu päätelaitteista

Päätelaite on erityisen puiseva nimitys laitteille, joiden on tarkotus muodostoa henkilökohtaisiksi jokamiehen ja -naisen tarve-esineeksi. Parempaa yleispätevää nimeä on kuitenkin keksiä, koska niiin monenlaisia ratkaisuja on esitetty visioissa: älypuhelin, mediapuhelin, tieturi, taskutietokone, kämmenmikro, kommunikaattori, taskuselain jne. Selvästi tällä hetkellä on kolme vanhaa leiriä ja joukko muita yrittäjiä. Euroopassa matkapuhelinvalmistajat, etunenässä NOKIA ja Ericsson, ovat esitelleet hieman isommilla näytöillä varustettu perinteisiä matkapuhelimia ja kommunikaattoreita jossa QWERTY-näppäimistö, mutta jotka kuitenkin muotoilun takia puhemiksi tunnistettavia. USA:n puolella kämmentietokoneet (PDAt) ovat jo nyt ilman Internet-yhteyksiä saavuttaneet jonkinlaista menestystä. Parhaiten on myynyt 3Com:n Palm OS laitteet, mutta myös Microsoft:n voimakkaasti viimeaikoina kehittämä Windows CE on saavuttanut suosiota kämmentietokoneelle valittuna käyttöjärjestelmänä.

Huomionarvoista tässä on että vastakkainasettelu ei ole välttämättä niin mustavalkoinen kuin ensi alkuun voisi ajatella. GPRS:ää tukevia GSM-puhelimia tarjottaneen jossain vaiheessa myös PC kortin muodossa. Näin ollen puhelin toimisi ikään kuin verkkokorttina esimerkiksi kämmentietokoneelle. Matkapuhelinvalmistajille tuskin olisi mitään tämänkaltaistakaan ratkaisua vastaan.

 

Taistelu sisällöstä

Teknologinen kilpailu on kovaa, mutta vähintäänkin yhtä kiinnostava on kysymys siitä millaisia palveluja kannettaviin kännyköihin tullaan tarjoamaan ja kuka ne tarjoaa.

Tässä nouseekin esiin hieman erikoinen tilanne, johon ei ole kovin paljoa kiinnitetty huomiota teknologisten kysymysten rinnalla: Puhutaan langattomasta Internetistä eli siitä mahdollisuudesta, että voidaan käyttää Internetiä jostain aina mukava kulkevasta laitteesta. Kuitenkin kun käy läpi nykyistä Internetin sisältöä ei sieltä kovin paljon löydä palveluja, joita olisi kovin kätevä käyttää pienellä ruudulla ilman kunnon hiirtä ja näppäimistöä. Uusia palveluja on siis saatava aikaa, mutta onnistuuko se ilman muna-kana -tilannetta, jossa käyttäjät odottavat palveluja ennen kuin ostavat laitteita ja potentiaaliset palvelun tarjoajat odottavat käyttäjiä ennen kuin perustavat palveluita.

Ongelma on myös miten saada välillä vähän vaikeasti modemiyhteyksienkin yli latautuvat graafikkaa täynnä olevat WWW-sivut sovitettua taskussa kulkevan laitteen pieneen ruutuun. Tähän on esitetty useampia on ratkaisumalleja:

WAP-standardi sisältää HTML:ää muistuttavan WML-kielen (Wireless Markup Language), joka on optimoitu puhelimen mikroselaimelle. HTML voidaan suoraan konvertoida WML:ksi tai sovellus voidaan kokonaan ohjelmoida WML:llä.

Palm VII kämmenmikron julkistuksen myötä esiteltiin "Web Clipping" formaatti, jossa "normaaleilta" "WWW sivulita poimitaan sisältö, joka halutaan langattomaan laitteseeen. PALM VII sisältää langattoman verkkoyhteyden, joka on toteutettu tiettyjen operaattoreiden tukemana Mobitex-tekniikalla [13].

NOKIA esitteli WAP puhelimensa 7110 myötä MMM (Mobile Media Mode) formaatin, jossa siinäkin määritellään keinoja suodattaa WWW:stä pienelle näytölle sopivaa informaatioita. Kuukausi julkistuksen jälkeen oli taas tuttu kolmikko kasassa, eli Ericsson ja Motorola ilmaisivat tukensa MMM aloitteelle [8].

Nähtäväksi jää miten käytännössä onnistuu WWW sivujen ylläpito siten että homma toimii käytännössä myös ensi kokeilujen jälkeen. Ja mitä mainostajat siihen reagoivat, jos mainokset suodatetaan pois WWW sivujen sisällöstä. Ei hyvältä näytä, voisi kriittinen analyytikko todeta.

Palveluntarjonnan vetureiksi on tarjottu tuttua parivaljakkoa, joka on kaapannut vallan televisiossa: viihdettä ja uutisia. Viihdealan yrityksillä on tällä hetkellä kovasti töitä jo langallisen Internetin kanssa, visiota on kovasti mutta miten ne saisi muutettua rahaksi.

Uutispuolella langaton maailma tuntuu kiinnostavan enemmän, suuret uutistoimistot kuten CNN ja Reuters ovat jo julkistaneet palveluita, jolla uutiset siirrtyvät matkapuhelimiiin [10], [3]. Uutistoimistoja tuntuu kiinnostavan mahdollisuus, että kuluttajia voitaisiin veloittaa uutisista. Internetissähän tämä ei ole onnistunut kun sopivia maksumenetelmiä ei ole, mutta puhelinpalvelujen yhteydessä laskutus onnnistuu vaivatta ja niistä käyttäjät ovat jo tottuneet maksamaan jopa suhteellisen korkeita maksuja.

 

Pohdiskeluja

WAP:lla on niin vahva tuki takamaan, että se varmasti tulee varsin merkittäväksi teknologiaksi puhelimissa, todennäköisesti parissa vuodessa kaikissa puhelimissa on WAP-tuki. Kuitenkin puhelimen rajoitukset käyttöliittymässä, esimerkiksi pieni näyttö, ovat niin selvät, että käyttö rajoittuu vain satunnaisiin tarpeisiin.

Vakavassa käytössä pakettikytkentäinen nopea (> 30 kbit/s) verkkoyhteys on välttämättömyys. Eli GSM-maailmassa se tarkoittaa GPRS:n käyttöönottoa. Koska GPRS tarjoaa periaatteessa samanlaisen IP-verkon käyttöön kuin langallisessa maailmassa on totuttu, hyvin vaikea on nähdä mihin WAPia enää tarvitaan. Kannettavat mikrot ovat kehittyneet viimeisten vuosien aikana voimaakkaasti ja langaton, heti käytettävissä oleva Internet-yhteys, varmasti lisää niiden käyttöä merkittävästi. Voikin olla, että ainoa syy kovasti väärillä perusteilla mainostetun UMTS:n käyttöönottoon onkin lisäkaistan saaminen GPRS-pohjaisille datayhteyksille.

WWW-sisällön konvertointi pienellä näytölle on tuhoon tuomittu ajatus. Todennäköisesti langattomille laitteille joudutaan rakentamaan omat sovellukset, joissa käytetään dataa suoraan tietokannoista tai muista tietojärjestelmistä. Varsinkin sitten kun on tarjolla laitteita, joissa on "tavallisia" selaimia ja tietoa siirtyy suunnilleen nykyisten modemien nopeudella, ei ole mitään syytä karsia sisältöä kuin ehkä samoilla keinoilla, joita nytkin löytyy selaimista.

Internet taskussa? Varmasti totta parin-kolmen vuoden sisällä. Ilmeistä on että "kuka voittaa" -kysymykseen ei saada koskaan yksiselitteistä vastausta vaan markkinat jakaantuvat siten eri käyttäjäryhmien ja tarpeiden mukaisesti, että useammalle teknologialle löytyy oma oikeutuksensa

 

Lähdeluettelo

[1] Bloomberg News: Motorola, Cisco in wireless Net alliance, 08.02.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,32089,00.html >

[2] British Telecom, Press Release: BT AND MICROSOFT TO DEVELOP AND DEPLOY INTERNET AND INTRANET SERVICES FOR MOBILE USERS AROUND THE WORLD, 08.02.1999
< http://www.bt.com/World/news/newsroom/document/nr9912.htm >

[3] CNN Mobile: News for a Mobile World, viitattu 18.04.1999
< http://www.cnn.com/mobile >

[4] Davis, Jim, CNET News.com: Microsoft launches Web-based phone, 17.03.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,33930,00.html?st.ne.ni.rel >

[5] Grice, Corey, CNET News.com: When will data change the wireless world?, 17.03.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,32234,00.html?tag=st.cn.sr1.dir. >

[6] Miles, Stephanie, CNET News.com: Handhelds all the rage at CeBit show, 18.03.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,34001,00.html?tag=st.cn.sr1.dir. >

[7] Nokia, Press Release: Nokia sees media phones outsell laptops in two years, 15.12.1998
<http://wwwdb.nokia.com/pressrel/webpr.nsf/5655df1cd51f86f8c225661b005e27c0/c225663600509ded422566db003f95ef?OpenDocument >

[8] Nokia Press Release, WWW:MMM (Mobile Media Mode) defines a new space on the Internet, optimized for access via mobile devices, 18.03.1999
<http://wwwdb.nokia.com/pressrel/webpr.nsf/5655df1cd51f86f8c225661b005e27c0/c225663600509ded422567380027c3dc?OpenDocument >

[9] Reuters: Microsoft, BT ink wireless data deal, 08.02.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,32078,00.html >

[10] Reuters, News Release: REUTERS ANNOUNCES NEWS AND INFORMATION PRODUCT FOR WIRELESS MARKETS, 19.02.1999
< http://www.reuters.com/aboutreuters/newsreleases/1999/wireless.htm >

[11] Shankland, Stephen & Davis, Jim, CNET News.com: Sun's Java wins big cell phone deals, 17.03.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,33887,00.html >

[12] Wong, Wylie, CNET News.com: Oracle hands out Web access to handhelds, 17.03.1999
< http://www.news.com/News/Item/0,4,33906,00.html >

[13] 3Com, Press Release: 3Com Announces the Palm VII™ Connected Organizer, The First Handheld Solution for Out-of-the-box Wireless Internet Access, 02.12.1998
< http://www.palm.com/pr/palmvii.html >